Allekirjoita adressi veneverosta ja vaikuta!

Finnboat ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry ovat tehneet yhdessä adressin veneveron pysäyttämiseksi. Hallituksen tulee luopua suunnitellusta veneverosta.
Veneveron tuotto jäisi selvästi alle hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjen laskelmien. Veneveron haitalliset vaikutukset veneilyyn ja sitä kautta venealaan merkitsisivät kokonaisuutena valtion verotuottojen pienentymistä. Veneveron toteuttaminen olisi epäjohdonmukaista veropolitiikkaa ja merkitsisi paluuta menneisyyden huvi- ja ylellisyysveroajatteluun. Pääasiassa harrastus- ja kausiluonteiseen huviveneilyyn kohdistuva, yhden harrastusmuodon verotus ei täyttäisi hyvältä verojärjestelmältä edellytettäviä ominaisuuksia niin fiskaalisen tavoitteen, neutraalisuuden, oikeudenmukaisuuden kuin hallinnollisen tehokkuudenkaan osalta.

ALLEKIRJOITA ADRESSI: https://www.adressit.com/hallituksen_tulee_luopua_veneverosta

 

Vaatimuksen perustelut:

  1. Suunnitellun veneveron tuotto jäisi selvästi alle hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjen laskelmien. Veneveron haitalliset vaikutukset veneilyyn ja sitä kautta venealaan merkitsisivät kokonaisuutena valtion verotuottojen pienentymistä.
  2. Venevero olisi kapeapohjainen yhtä harrastusmuotoa koskeva pistevero. Se aiheuttaisi haitallisia ohjausvaikutuksia kuluttajien valintoihin ja haittaisi venekauppaa monin tavoin.
  3. Veneveroon liittyy useita oikeudenmukaisuusongelmia eikä sen toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla ole mahdollista. Venevero sopii huonosti nykyiseen verojärjestelmäämme, jossa tulontasaus (progressiivinen ansiotuloverotus) sekä kulutuksen (arvonlisäverotus) ja käytön verotus (polttoaineverotus) eri verolajeilla muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.
  4. Veneveroa ei voida perustaa nykyiseen venerekisteriin, koska sen tiedot eivät ole tarpeeksi kattavia ja luotettavia veneveron toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
  5. Veneenomistajien ilmoittamisvelvollisuudella ei voida korjata venerekisterin puutteellisuuksia.
  6. Venerekisterin puutteellisuuksista aiheutuu merkittäviä hallinnointikustannuksia sekä veneiden omistajille että viranomaisille.
  7. Veneveron toimittamiseen ja valvontaan saattaa liittyä perustuslain yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmia.
  8. Veneveron kaltaisia veroja on käytössä vain kolmessa maassa. Kansainväliset kokemukset veneveroista ovat huonoja eivätkä tue veron toteuttamista Suomessa.
  9. Veneveroa koskeva hallituksen esitysluonnos ei täytä hyvän lainvalmistelun periaatteita. Poliittinen paine ja kiire ovat syrjäyttäneet huolellisen lainvalmistelun.
  10. Veneveron voimaansaattaminen 1.5.2017 alkaen on käytännössä mahdotonta.

Suomalaisten veneilijöiden puolesta
Venealan keskusliitto Finnboat ry ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry


SPV näkyy ja kuuluu Vene 17 Båt -messuilla

Veneilijän talven kohokohta Vene 17 Båt -messut on pian täällä! Helsingin Messukeskus täyttyy 10.-19. helmikuuta innokkaista veneilijöistä, laadukkaista veneistä sekä monipuolisista tarvikkeista ja varusteista. Tapahtumaa löytyy jokaiselle, niin pienille kuin isommillekin.

SPV on tänäkin vuonna vahvasti mukana messuilla. Lauantaina 11. helmikuuta järjestetään Sailing Team Finland Symposium, joka sukeltaa huippu-urheilun maailmaan maamme eturivin purjehdussankarien, urheilun asiantuntijoiden ja muiden lajien kärkinimien voimin. Sisältö on omiaan niin yritysjohtajille, penkkiurheilijoille kuin tulevaisuuden lupauksillekin. Lue lisää Symposiumista.

SPV:n osastolla 7n128 pääset kurkkaamaan Rion olympiapäivään ja Rio-purjehtijoiden hermokeskukseen, monipuoliseen konttiin. Luvassa on myös veneilijän meteovartti ja purjehdusmaajoukkueen fysioterapeutin venyttelyvinkkejä veneilijälle. Voit myös kokeilla, miten pärjäät leuanvedossa maajoukkuepurjehtijoita vastaan.

SPV:n osastolla voit levähtää, tavata veneilykavereita ja jutella asiantuntevien kouluttajien ja katsastajien kanssa, jotka vastaavat mielellään veneilyaiheisiin kysymyksiin. Sovi treffit veneilykaverisi kanssa SPV:n osastolle!

Vesisankarit vauhdittavat perheen pienimpiä koko messujen ajan. Osastolla 3h61 lapset ja aikuiset pääsevät harjoittelemaan erilaisia vesillä liikkumiseen liittyviä taitoja, kuten purjehtiminen, sukeltaminen, soutaminen, heittoliinan heittäminen, solmiminen, roikkuminen ja tasapainoilu.

Säväyttävät kilpaveneet ovat lisäksi nähtävissä alakerran halli 4:ssa. Myös luokkaliitot veneineen ovat tavattavissa uudessa ja upeassa Purjehdusmaailmassa hallissa 7.

Vene 17 Båt -ohjelma, SPV ja Sailing Team Finland

Perjantai 10.2.

Vuoden 2017 vierasvenesataman julkistamistilaisuus, osasto 3p50.

Lauantai 11.2.

12.30 Maajoukkuepurjehtijat vs purjehtijalegendat. Maajoukkueesta Tuula Tenkanen, Mikaela Wulff, Esko Rechardt ja Thomas Johanson: radio-ohjattavien veneiden kilpailu, Purjehdussataman allas.

13.00 Hetki Riossa. Tällainen oli olympiajoukkueen aamu Riossa. Paikalla maajoukkue, fysioterapeutti Pia Nirkko ja meteorologi Martin Gahmberg. Haasta purjehtijat leuanvedossa! SPV:n osasto 7n128.

14.00-18.00 Sailing Team Finland Symposium. Tila 203 (Katso ohjelma www.sailingteamfinland.com)

 

Sunnuntai 12.2.

11.00-11.30 Lasten ja nuorten veneilykoulu. Mika Hollo. Purjehdussataman lava.

Tiistai 14.2.

17-18 Tuuli Petäjä-Sirén: äiti ja huippu-urheilija. Purjehdussataman lava.

18.15-18.45 Tuuli Petäjä-Sirén. Voitatko maajoukkuenaisen leuanvedossa? Rio-kontti, osasto 7n128.

Keskiviikko 15.2.

17-17.30 Riianlahden ympäri. Kalevi Westersund, Purjedussataman lava.

18-18.15 Meteovartti. Maajoukkueen meteorologi Martin Gahmberg ja purjehtija Tapio Nirkko. Ota osaa keskustelevaan tilaisuuteen. Rio-kontti, 7n128.

18-19 Kattavaa matkapurjehdusta. Vuoden 2016 matkapurjehdusseura Merikarhut. Purjehdussataman lava.

Torstai 16.2.

16.30-17 Elämä olympiapurjehtijana. Tuula Tenkanen, Purjehdussataman lava.

17.15-17.45 Veneilijän venyttelyvinkit ja huippu-urheilijan kehonhuolto. Purjehtija Tuula Tenkanen ja maajoukkueen fysioterapeutti Pia Nirkko. Rio-kontti, 7n128.

Lauantai 18.2.

16-17 Baltian Itämerenpuoleiset satamat. Kalevi Westersund, Purjehdussataman esiintymislava.

Sunnuntai 19.2.

13-14 Lasten ja nuorten veneilykoulu. Mika Hollo, Purjehdussataman lava.

Ohjelma täydentyy vielä ja muutokset ovat mahdollisia.

Kurkkaa messujen kattava ohjelma ja pääsyliput: http://vene.messukeskus.com/.

Näin löydät meidät:

SPV:n osasto ja Rio-kontti: 7n128
Vesisankarit: 3h61
Luokkaliitot: Purjehdusmaailma, halli 7
Kilpaveneet: halli 4


Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n lausunto veneveroehdotuksesta

Suomen Purjehdus ja Veneily on tänään (12.1.2017) toimittanut lausuntonsa veneveroehdotuksesta valtiovarainministeriölle. Ohessa kyseinen lausunto ja siihen liittyvä liite, Museoviraston, Forum Marinumin ja Klassikkorekisterin lausunto.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta:

Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) on pyynnöstänne perehtynyt luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta ja pyrkinyt arviomaan näiden mahdollisia vaikutuksia veneilyyn sekä todennäköisten muutosten yhteiskunnallisia ja taloudellisia seuraamuksia.

Näemme ongelmallisena veron kohdistamisen yhteen harrastukseen, joka tapahtuu jo verotetuin välinein ja tuottaa valtiolle välillisesti verotuloja ja jolla on yhteiskunnallisesti työllistävä vaikutus. Kaavailtu vero ei ole määräytymisen osalta yhdenvertainen ja selkeä. Käytettävissä olevat rekisterit ovat epäluotettavia ja alun perin tarkoitettu muuhun kuin verotukselliseen käyttöön.

Tehdyn tarkastelun perusteella ja SPV:n jäseninä olevien veneilyseurojen jäsenkunnalle suunnatun kyselyn perusteella on pääteltävissä, että veron vaikutus veneilijöiden käyttäytymiseen tullee olemaan merkittävämpi kuin kaavaillun veronrasitteen voisi arvioida aiheuttavan. Kaavaillun veron perusteita ja veronmaksun määräytymisen perusteita ei pidetä oikeudenmukaisena, yhdenvertaisina eikä eri harrastuksia tasapuolisesti kohtelevana. Tämän lisäksi huvikäyttöä koskeva vero tulisi kohdistumaan monen kansalaisen elinkeinoon, ammatinharjoittamiseen tai päivittäiseen liikkumiseen. Puutteelliset rekisterit ja veron suorittamisen valvonnan vaikeus tulevat johtamaan tilanteeseen missä osa veneilijöistä ei tule maksamaan veroa. Veneilyalan liikevaihto Suomessa on 500–700 ME ja veneveron seurauksena liikevaihto pienenisi arviolta 5-10 %. Valtio kerää veneilystä nykyään vuosittain käyttökulujen verotuksen ja arvonlisäverkotuksen kautta noin 300 miljoonaa euroa. Menetykset verokertymissä (ALV, tulo- ja palkkaverot sekä polttoaineverot) olisivat vähintään 15 miljoona euroa vuodessa.

Mielestämme esitys yhden alan ja harrastuksen pisteverotuksesta ei täytä hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta ja tulisi aiheuttamaan valtiolle vähentyneen kulutuksen, heikentyneen työllisyyden ja maamme rajojen ulkopuolelle siirtyvän aktiviteetin kautta negatiivisen tulonkertymän.

Esitämme, ettei kyseistä verolakia säädetä.

 

Veron kohde ja määräytyminen

Veron määräytymisen ja veron suuruuden pitäisi perustua johonkin yksiselitteiseen ja helposti todennettavaan tekijään. Veneissä kaavailtu moottoritehon mukaan määräytyvä verorasite on ilmeisesti ainoa käytettävissä oleva, joskin ei erityisen hyvä. Mikäli verolla halutaan olevan ympäristövaikutuksia, voidaan moottoritehon ajatella korreloivan polttoaineen kulutukseen ja sen myötä hiilidioksidipäästöihin. Käytännössä ei kuitenkaan ole näin. Todelliseen ympäristökuormitukseen vaikuttavat mm. veneen kulutus meripenikulmalla, vuotuinen ajosuorite ja todelliset moottorin päästöt. Näin ollen ympäristön kannalta paremmin ohjaavaan verotukseen päästään nykyisen polttoaineveron kautta. Kokonaisuudessa veneilyn aiheuttama ympäristökuormitus on kuitenkin erittäin vähäistä. Moottoritehoon perustuva veron määräytyminen luonnoksessa suunnitelulla tavalla tulisi aiheuttamaan tilanteen, jossa moni hyvinkin iäkäs pienehkö ja arvoltaan vähäinen vene olisi yhtä suuren verorasituksen kohteena kuin satojatuhansia euroja maksava uusi moottorijahti. Suomalainen venekalusto on vanhahkoa ja vaatimatonta, venerekisterissä olevien veneiden keski-ikä on 23 vuotta ja niiden keskimääräinen markkina- arvo jäänee reilusti alle 10 000 euron. Näille veneille vuotuinen verorasitus on niiden arvoon verrattuna kohtuuton. Veneiden käyttö rajoittuu keskimäärin alle kymmeneen päivään vuodessa ja kuten veroluonnoksessa todetaan niin rekisterivelvoitteen alaisia perämoottoriveneillä vain noin 20 tuntiin vuodessa. Näin ollen veron päiväkohtainen kustannus nousee korkeaksi.

Venerekisterissä olevista suuritehoisista moottoriveneistä osa on meripelastuksen, palo ja pelastustoimen ja muiden viranomaisten käytössä tai saaristolaisten yhteysliikenteessä. Venerekisterissä arvioidaan olevan noin 1 000 pelastustoiminnassa käytettävää venettä. Isojen huvikäytössä olevien moottorijahtien määrä on vähäinen, muutamia satoja ja on hyvin todennäköistä että, niistä moni tultaisiin jatkossa siirtämään ulkomaiselle yhtiölle tai jatkossa isommat veneet hankittaisiin ulkomaisilta leasingyhtiöiltä. Uusia yli 10 metriä pitkiä moottoriveneitä maassamme myydään vain noin 10 kpl vuodessa. Käytännössä verorasitus kohdistuisi täten pitkälti tavallisten kansalaisten verotetuilla tuloilla hankkimiin aika vaatimattomiin harrastus- ja kulkuvälineisiin. Tämä kehitys ei olisi myöskään toivottavaa puolustusvalmiutemme kannalta, huviveneiden alusotolla on oma roolinsa poikkeusolojen varautumissuunnittelussa.

Perustelu verotuksen oikeudenmukaisuudesta yli yhdeksän metrin alle 38 kilowatin tehoisten veneiden kohdalla on epälooginen. Näitä veneitä arvioidaan olevan noin 9000 kpl. Huviveneen rungon pituudelle on virallinen huvivenestandardin määritelmä, mutta valitettavasti veneiden myyjillä on ollut tapana ilmoittaa veneiden kokonaispituus, eli mitta johon sisältyvät mahdolliset rungon ulkopuolelle tulevat uimataso, ankannokka ja kaiteet. Näin ollen monella veneellä on venerekisterissä virheellinen tai arvioitu pituusmitta. Nämä veneet tulisi näin ollen tarkistusmitata. Tähän ryhmään kuuluvat myös useat saaristolaisten perinteiset ns. fiskarit sekä monet vanhat pitkät ja kapeat klassikkopurjeveneet. Monet näistä purjeveneistä ovat ilman moottoria tai varustettu pienellä apumoottorilla tuulen tyyntymisen varalta. Näiden veneiden osalta ainakaan polttomoottorin ympäristöpäästöt eivät voi olla peruste oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta. Suurella osalla pienellä moottorilla varustetuista yli yhdeksän metriä pitkistä purjeveneistä pääasiallinen käyttö on matka- ja avomerikilpailut sekä niihin harjoittelu. Kilpailuihin osallistuvat veneet tulee voida siirtää jatkossakin vesitse kilpailupaikoille ilman veronalaisuutta. Oletettava on, että osa näistä veneistä tullaan poistamaan venerekisteristä. Näitä veneitä ei ole nykyäänkään Ahvenanmaan venerekisterissä. Verotuksen tulee kohdistua yhdenmukaisin perustein niin Manner-Suomen kuin Ahvenanmaan veneisiin. Pelkästään pituuden mukaan verotettavista veneistä tulisi verotuottoa ehkä hieman yli puoli miljoona euroa, mutta erityisesti näiden veneiden osalta verotuksen yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus olisivat hyvin kyseenalaisia. Tämän lisäksi veronkannon kustannukset puutteellisten rekistereiden vuoksi nousisivat suuriksi tuottoon nähden.

Merilaki tunnistaa yli 12 metriä ja yli 24 metriä pitkät alukset. Nyt täysin uusi kansallinen määräys yli yhdeksän metriä pitkien veneiden verokohtelusta ei olisi mitenkään yhteneväinen kansainvälisen lainsäädännön kanssa. Tämä saattaisi myös uusien veneiden myyjät ja maahantuojat eriarvoiseen asemaan. On hyvin oletettavaa, että kotimainen veneteollisuus ryhtyisi tekemään 8,90 metriä pitkiä hyvin leveitä 37 kilowatin koneteholla varustettuja veneitä. Tämä kehitys ei olisi toivottavaa vesiliikenteen turvallisuuden eikä kansainvälisen kaupan esteiden poiston kannalta.

Venerekisteri

Maassamme ei ole luotettavia rekistereitä veneistä. Venerekisterit oli perustettu aikoinaan nopeakulkuisten veneiden tunnistamiseen ja valvontaan. Aikaisemmin venerekisterien pito kuului maistraateille. Vuonna 2014 rekisterit siirrettiin Trafille. Rekisterit ovat muodostuneet vuosien kuluessa veneen omistajien omista ilmoituksista ja tietojen oikeellisuuden tarkistaminen ei ole ollut kovinkaan tarkkaa. Veneiden pituudet ja konetehot on ilmoitettu omistajan parhaan tietämyksen perusteella. Myytyjä ja tuhoutuneita veneitä ei ole välttämättä poistettu rekisteristä ja siksi sama, eri maistraattien alueille edelleen myyty vene voi esiintyä rekistereissä eri rekisteritunnuksilla useaan kertaan. Tehtyjä moottorien vaihtoja ei ole välttämättä päivitetty rekisterinpitäjälle. Merkittävää osaa käytössä olevista veneistä ei ole valmistajan toimesta merkitty millään tunnuksin, käytännössä vasta vuoden 16.6.1998 jälkeen käyttöönotetut CE-merkityt veneet on varustettu yksilöinnin mahdollistavalla valmistenumerolla. Veneiden omistuksen siirtoa ei ole aikaisemmin vaadittu, kuten ei muunkaan irtaimen kauppaa, tekemään kirjallisesti ja näin ollen vanhemmista veneistä ei ole myöskään kauppakirjoja tai vastaavia omistuksen todistavia asiakirjoja.

Venerekisteri ei sovellu sen puutteiden, virheellisten tietojen ja tuplarekisteröintien takia mitenkään kaavaillun veneveron verotustietojen pohjaksi. Rekisterissä on arvioiden mukaan 10–20 prosenttia ns. haamuveneitä ja sen lisäksi paljon puutteellisia ja virheellisiä tietoja. Venerekisterin ylläpidon yksi peruste on ollut veneilyturvallisuus ja sen hyöty pelastustoimille. Nyt on selkeästi havaittavissa, että kansalaiset poistavat kiihtyvällä tahdilla veneitään venerekisteristä. Perusteluina että vene ei tule olemaan ensi kaudella käytössä. On hyvin todennäköistä, että jatkossa liikenteessä tulee olemaan rekisteristä poistettuja veneitä. Saaristolaisilla ja saariston mökkiläisillä on usein useampia yhteysveneitä, joista nyt osa poistetaan rekisteristä. Vuoden 2016 aikana venerekisteristä on poistettu yli 4 000 venettä. Tämä kehitys on veneilyturvallisuuden kannalta valitettavaa.

Lakiesityksessä vesikulkuneuvorekisteriksi mainitaan § 17 rekisteriin tallennettavissa tiedoissa sinne voitavan tehdä merkinnän veneen katsastuksesta. Onko lakiesityksellä tarkoitus samalla antaa Trafille mahdollisuus määrätä huviveneet katsastettaviksi? Tuleeko tämä aiheuttamaan lisää kustannuksia veneilijöille? Katsastus olisi käytännössä mahdotonta suorittaa sellaisella tavalla, että siitä olisi hyötyä kenellekään.

Käynnissä oleva vesiliikenteen turvallisuuteen liittyvän vesikulkuneuvorekisterilain muuttaminen ajoneuvoliikennerekisterilain kaltaisesi laiksi ei edistä vesiliikenteen turvallisuutta vaan vaarantaa sitä. Esitämme, että vuonna 2014 voimaan tullutta venerekisterilakia ei muuteta niin, että siihen lisättäisiin säännös rekisterin käytöstä myös verotustarkoituksiin.

Veron suorittamisen valvonta

Veron suorittamisen valvonta tulisi olemaan haasteellista ja maassamme tulisi olemaan paljon vesistöjä, joissa kaavailluilla valvontaviranomaisilla poliisilla, Tullilla ja Rajavartiolaitoksella ei olisi valvontaa resursseja eikä tarvittavaa kalustoa. Verotettavista veneistä vain osa on julkisissa venesatamissa, joten valvonta tulisi kohdistaa vesille. Tiettyjen vesistöjen alueilla valvonta tulisi olemaan niin epätodennäköistä, että verolain kunnioitus voisi joutua koetukselle.

Veron yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia

Veneily on maamme tuhansien järvien, jokien ja rikkonaisen rannikkolinjan takia koko kansan harrastus tulo- ja sosiaaliluokkiin katsomatta. Veneilytaidot ovat kansalaistaitoja, joiden kehittymistä tulisi tukea. Veneily on liikuntamuoto, jota voi harrastaa useampi sukupolvi yhdessä. Suomi on maantieteellisestä sijainnistaan huolimatta johtavia olympiapurjehduksen ja nopeuskilpaveneilyn maita. Purjehdus on mitalein mitattuna parhaimpia kesäolympialajejamme. Laji kannustaa myös tavallisia kansalaisia ylläpitämään kuntoaan ja aktiivista elämäntapaa. Joskus liikkuminen huviveneellä on myös olosuhteista johtuen ainoa kulkuyhteys niin kouluun kuin töihin. Saaristossamme huviveneillä liikkuvat niin nuohooja kuin rakennusmiehet. Erityisesti saariston elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta vero on kyseenalainen. Veneilyn harrastekyselyissä on nähtävänä nuoremman aikuisväestön selvästi vähentynyt kiinnostus veneilyyn. Mahdollinen vero tulisi todennäköisesti lisäämään vapaa-ajan aktiviteettien suuntautumista muihin harrastuksiin, monesti mitä ilmeisimmin lomailuun maamme rajojen ulkopuolella. Tällöin veneilystä siirtyvä kotitalouksien kulutus ei jäisi kansantaloutemme kiertoon.

Tämän lisäksi epäselvien perusteiden ja epäluotettavien rekistereiden vuoksi veronkannon kustannukset nousisivat tavanomaista suuremmiksi. Vähentynyt veneiden käyttö ja veneistä luopuminen vähentäisivät kotimaan matkailua, mikä tuntuisi erityisesti Järvi-Suomen ja rannikon alueella. Veneilyharrastuksen vähentyminen ja suurempien veneiden lippuvaltion vaihtuminen pienentäisi venetelakointi sekä korjauspalvelujen käyttöä. Uudet suuremmat veneet ostettaisiin jatkossa mahdollisesti ulkomaisten yhtiöiden nimiin, jolloin näiden osalta valtio ei saisi arvolisäverokertymää ja todennäköisesti myös kotimainen veneteollisuus menettäisi ostajia. Vähentyneen arvonlisävero-, polttoainevero- ja tuloverokertymän lisäksi on mahdollista, että verolla olisi negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Venevalmistajien Finnboatin 280 jäsenyrityksissä työskentelee noin 3 500 suomalaista. Uusien veneiden ja moottoreiden myynti tuottaa valtiolle noin 60 miljoonaa euroa arvonlisäveroja vuodessa. Tehtyjen kyselyjen mukaan keskimääräinen veneilijä käyttää vuodessa veneilyyn runsaat 2 500 euroa, josta valtion verokertymä on yli 950 euroa. Varovaisestikin arvioiden kaavailtu venevero tulee laskemaan valtion kokonaisverokertymää ja aiheuttamaan negatiivisia vaikutuksia matkailulle, työllisyydelle, suomalaiselle venealalle ja yhdelle aktiivisuutta ja liikuntaa lisäävälle harrastukselle. Toteutuessaan vero vaikuttaisi kuten haitta- tai pisteveron yleensä on tarkoitus eli ohjaisi kansalaisten käyttäytymistä.

Arviomme mukaan venerekisterissä on 10-20 000 kpl haamuvenettä ja olemassa olevia veneitä tullaan poistamaan noin 20 000 kpl (vuoden 2016 aikana poistettiin yli 4000 kpl). Tämä vähentäisi verokertymän noin 10 miljoonaan euron. Puutteellisista rekistereistä johtuen Trafille on varattu valtion budjetissa vuodelle 2017 yhden miljoonan euron lisärahoitus.

Pelkästään nyt kaavaillun veneveron toteutuminen aiheuttaisi, mikäli kotitalouksien kulutus ei kasva, veron osalta 2-3 miljoonan euron arvonlisäkertymän menetyksen.

Veneilyalan (teollisuus, kauppa, palvelut ja polttoainemyynti) menetyksiä on haastavaa arvioida, mutta mikäli veneilyn suoritteiden määrä vähenisi noin 10 prosentilla, aiheuttaisi tämä 15–23 miljoonan verokertymän menetyksen. Veneilyalalle ja kotimaan matkailulle koituisi tämän lisäksi vähentyneestä kysynnästä johtuvia työllisyysvaikutuksia, jotka tulevat olemaan useita miljoonia euroja.

Koko venealan tuottaa valtiolle nykyään suoranaisia verotuloja 260–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Varovaisenkin arvion mukaan esitetyn veron taloudellinen vaikutus olisi yhteiskunnalle negatiivinen.

 

Laskelma miljoona euroa       Paras                  Huonoin           Olettamukset

Veron tuotto                                15,0                     10,2                     Haamuveneet ja rekisteristä poistuvat veneet

ALV                     Veneala             -6,0                     -9,0                     Liikevaihdon menetys

Ostokyky         -3,6                     -2,4                     ALV:n osuus veneverosta

Polttoaineet     -1,4                     -2,3                     Poistuvat veneet

Palvelut*          -0,7                     -1,4                     Liikevaihdon menetys

Palkkavero       Veneala               -4,5                     -7,5                     Menetetyt työpaikat

Tulosvero                                     -0,2                     -0,6                     Alentunut verotettava tulos

Työttömyyskulut, netto                 -3,0                     -5,0                     Lisäkulu työttömyydestä

Veronkantokulut                           -0,8                     -1,4                     Venerekisterin ongelmat

Kokonaisvaikutus                      -5,2                     -19,4                   Miljoona euroa

*Satamat, Huolto ja telakointi

Ruotsissa kokeiltiin veneveroa, mutta veron tuotto jäi niin alhaiseksi että siitä päätettiin luopua. Maamme venekanta on huomattavasti vaatimattomampi ja pienempi kuin Ruotsissa.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n näkemyksen mukaan esitys ei täytä hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta ja tulisi aiheuttamaan valtiolle vähentyneen kulutuksen, heikentyneen työllisyyden ja maamme rajojen ulkopuolelle siirtyvän aktiviteetin kautta negatiivisen tulokertymän. Näin ollen esitämme, ettei kyseistä verolakia säädetä.

 

Suomen Purjehdus ja Veneily ry

Samuli Salanterä                                                                          Jan Jansson
liittohallituksen puheenjohtaja                                                 liittohallituksen varapuheenjohtaja
044 505 5005                                                                               0400 561 557
samuli.salantera@spv.fi                                                             jan54.jansson@gmail.com

 

Liite                                      Museoviraston, Forum Marinumin ja Klassikorekisterin lausunto

 

Lataa lausunto pdf-tiedostona


Båt- & seglingkurser

BÅT- & SEGLINGKURSER


SBF:s utbildare erbjuder klubbarna följande kurser:

Båtförarens grundkurs ger färdigheter i att behärskat och självständigt  öva och skaffa sig praktiska erfarenheter på lugna farvatten. Kursen introducerar manövrering av båten vid bryggan och på farleden. Under kursen ges elementära kunskaper i regler och navigering i lugna vatten och i den yttre skärgården. Kursen innehåller också kunnande om båtens säkerhet, sjövädret och de regler som gäller i farlederna. Teoriandelen tillämpas i praktiken, vidare övas färdigheter i att avläsa öar och skär och att infoga dem på sjökortet.

Seglarkurssen är en fortsättning på båtförarkursen där man koncentrerar sig på att behärska grunderna i segling både i teorin och parktiken. Klubbens utbildare kan arrangera kursen enligt önskemål, antingen  som en helhet eller uppdelad i kortare perioder. Den som avlagt examen har rätt att föra båtförarvimpel.

Båtbefälhavarkurs uppfyller kraven för att få ansöka om det Internationella Förarbeviset. En förutsättning för att delta i kursen är en avlagd båtförarkurs och minst två års praktisk erfarenhet av båtliv eller motsvarande kunskaper. I båtbefälhavarkursen ingår undervisning om tidvatten och båtliv utomlands. Utöver övningar i praktiska kunskaper, innehåller kursen även den teori och regelkännedom som behövs för segling på öppet hav och på internationella farvatten.

Cevni- kurs och tentamen
Kursen behandlar trafikbestämmelserna på den europeiska kontinentens inre vattenvägar och behövs då man i det internationella behörighetsbrevet förutom kustfarvattenskompetensen också vill ha kompetens för kanaler och floder.
Kursen är godkänd av Trafiksäkerhetsverket (TraFi/sjöfart). Vid kodkänd CEVNI-examen visas behörigheten att färdas på inre farvatten med markeringen “I” (Intérieure) på det internationella förarbeviset.

Internationellt förarbrev fordras då du t.ex. vill hyra en båt utomlands.
Medlemmar i SBF:s medlemsföreningar kan ansöka om det internationella förarbrevet via SBF.
En förutsättning är avlagd båtbefälhavarkurs eller motsvarande kunskaper. Klubbens utbildare ger information om vilka kunskaper som behövs för att kunna erhålla det internationella förarbrevet.

Enbart personer över 18 år har rätt att ansöka om det internationella förarbrevet. Förarbrevet är avgiftsbelagt. Mera information hittar du på Trafis’ sidor.

1. Läs instruktionerna noggrant. Om du uppfyller kraven kan du ladda ner ansökningsblanketten och fylla i den noggrant. Om du behöver hjälp kan du kontakta kontoret t.ex. via email toimisto@spv.fi. Utbildarna kan printa ut ansökningsblanketten på utbildningens intranet-sidor.

2. Bifoga nödvändiga bilagor till ansökan som visar prov på teorikunskaper (t.ex. båtbefälhavar- eller befälhavarexamen + kustnavigationsexamen) samt tillräckliga praktiska kunskaper (båtbefälhavar- eller befälhavarexamen eller betyg i praktiska kunskaper).

3. Ansökningsblanketterna skickas till kontoret:
Segling och Båtsport i Finland / Utbildning
Mörtnäsvägen 5 B 62 00210 Helsingfors
Efter att blanketterna har tagits upp till behandling, skickas de vidare till TraFi och bilagorna arkiveras på förbundets kontor.

Bilagor till ansökningen:

-kopia på giltigt körkort eller läkarintyg för ansökande om körkort.
-kopia på utbildningsintyget av en av Trafi godkänd seglings- eller båtsportsorganisation, där det framkommer om uppfyllda krav gällande resolutionen nr. 40 (1998) av FN:s Europeiska ekonomikommission eller
-annat intyg om motsvarande teorikunskaper i navigering (t.ex. kopia på Finlands Navigationsförbunds intyg på godkänt avlagd kurs i kustnavigation).
-intyg på tillräckliga praktiska färdigheter (på intyget ska det framkomma om de tillräckliga kunskaperna gäller motor eller/och segelbåt).
-ett passfoto

Exempel på motsvarande intyg:

-förarbevis för militärbåt
-båtbefälhavarexamen (SVEL)
-intyg från sjöscouternas skepparekurs
-sjöofficersexamen
-båtförarutbildning (Sjökrigsskolan)
-kursintyg från Mellersta Nylands vuxenutbildningscentrum
-förarens behörighetsintyg eller högre, för professionell sjöfart, däckbefälhavarens förarbrev.

Om du inte har intyg över ditt teoretiska kunnande, kan du tentera på TraFis lokala filial. Godkänd tentamen är jämförbar med utbildningsintyget. Avgift för tentamen är 120 euro.
Om du vill att ditt förarbrev markeras med “I”, ska du separat bevisa, att du har tillräckliga kunskaper i trafikbestämmelserna för Europas inre farvatten (dvs. CEVNI-reglerna).
Förarbreven som beviljats före 1.1.2004 är fortfarande i kraft, men giltigheten utomlands kan inte garanteras. De gamla förarbreven byts ut till nya utan extra tentamen.

När du vill förnya ditt förarbrev:

I ansökningen ska punkt 1, 2  och 3 framkomma samt bilagorna:

-dina kontaktuppgifter
-kopia på ditt gamla förarbrev
-ett passfoto
-intyg på ditt hälsotillstånd (kopia på ditt körkort som är i kraft eller läkarintyg för körkort).

Vi rekommenderar att du uppdaterar dina kunskaper i första hjälpen!

Internationella förarbrev, som har beviljats efter 1.1.2004 är i kraft tills du fyller 70 år. Efter det ska du bevisa att du har tillräckligt bra syn och hörsel för att förnya förarbrevet. De förarbrev som har beviljats efter 2013 är i kraft tills vidare.

Endast en person som fyllt 18 år kan få internationellt förarbrev. Förarbrevet är avgiftsbelagt och Trafiksäkerhetsverket  debiterar 150 euro för det. Att förnya förarbrevet kostar 150 euro. SBF debiterar ingen avgift för behandlingen. Mera information finns på TraFi:s hemsida.


Liitto valmistelee lausuntoa

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö veneverolaiksi on saapunut.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ltä lausuntoa veneverolain esityksestä. Valmistelemme huolella arviotamme mahdollisen veron vaikutuksista. Tässä liittohallituksemme puheenjohtajan Samuli Salanterän henkilökohtainen arvio:

"Veneveron taloudelliset vaikutukset valtiolle ovat alustavan arvion mukaan miljoonia euroja negatiiviset.
Valtionvarainministeriön lausuntopyyntöä varten lähettämä luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta on mielenkiintoista luettavaa.
Esityksen laatija on perehtynyt hyvin niin nykytilaan kuin mahdollisen uuden veron vaikutuksiin. Esityksestä nousee esille veron määräämisen perusteiden vaikeus, käytettävissä olevien rekistereiden puutteellisuus, negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja erityisesti valtion arvonlisäkertymään sekä veron suorittamisen valvonnan haasteet.
Veroesitystä lukiessa voin vahvistaa jo aikaisemmin julkisuuteen toteamani, ettei uusi mahdollinen vero tule täyttämään hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta eikä edes taloudellisia tavoitteita. Alustavien laskelmien perusteella näyttää, että veron vaikutus valtion kokonaiskertymään on useita miljoonia euroja negatiivinen.
Kaavailtu venevero ei ole linjassa hallituksen normipurkutalkoiden kanssa eikä Suomen taloutta pelasteta kotimaista kulutusta ja työllisyyttä kurittamalla."
-Samuli Salanterä, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n liittohallituksen puheenjohtaja


Ajankohtaista koulutuksissa: kurssit, tentit ja säämateriaali

Ajankohtaisia uutisia koulutuksiin liittyen.

Ilmoittautuminen seuraaviin koulutuksiin on avattu:

Veneilykouluttajakurssi 28.-29.1.2017

Veneilykouluttajakurssi 4.-5.3.2017

Veneilykouluttajakurssi 8.-9.4.2017

Lisäksi vesillä pidetään purjehtijakouluttajien koulutus, alustava päivämäärä on 20.5.

 

Kommodorien MOB-koulutus jatkuu

Vaikka koulutamme liitossa katsastajia, kouluttajia, kilpailutoimihenkilöitä sekä lasten ja nuorten toiminnan ohjaajia, myös kommodorilla on vastuu seuran jäsenten osaamisesta ja turvallisuudesta. Lohjan Meriturvan altaassa järjestettävä MOB-koulutus on ensisijaisesti SPV:n jäsenseurojen kommodoreille. Maksuttomaan koulutukseen sisältyy sekä allas- että työryhmäosuus. Voit valita koulutuspäiväksi joko keskiviikon 1.2. tai lauantain 11.3.

Ilmoittautumiset lomakkeella.

 

Kirjalliset tentit

SPV on uudistanut veneilyn tutkintokysymykset kuluneena vuonna. Muistattehan, että seuran kouluttaja voi pitää teoriatenttejä oman aikataulunsa ja seuran toiveiden mukaan milloin vain. Tutkintovastaukset tarkistetaan SPV:n toimistolla varmistaaksemme yhtenäisen linjan tarkastuksessa. Tarkastuksen suorittavat liittokouluttajista muodostuva tarkastustiimi. Useimmiten suoraan venepäällikkötenttiin osallistuvat seuran jäsenet ovat kokeneita veneilijöitä, joilla on tarve hakea kansainvälinen huviveneenkuljettajan kirja. Tämä taso on myös perusvaatimus kouluttajakursseillemme.
Vesilläliikkujan sää – uusi säämateriaali kirjan tueksi seurojen käyttöön
SPV on teettänyt Ilmatieteenlaitoksella tiivistetyn koulutusmateriaalin koulutuskäyttöön. Se esiteltiin Veneilyturvallisuuspäivillä ja löytyy nyt kouluttajien intrasta. Muistathan, että veneenkäsittelyn opetukseen liittyviä hyviä kuvia Ivar Dedekamin Veneilytaito-kirjasta on tuotettu käyttöösi, ja ne löytyvät myös kouluttajien intrasta.

***

Utbildarkurser våren 2017 (på finska):
Veneilykouluttajakurssi 28.-29.1.2017
Veneilykouluttajakurssi 4.-5.3.2017
Veneilykouluttajakurssi 8.-9.4.2017

Dessutom ordnas praktisk utbildning till sjöss för seglingsutbildare, preliminärt datum 10.5.

MOB-utbildningen för kommodorer fortsätter
Också om vi inom förbundet skolar utbildare, besiktningsmän, tävlingsfunktionärer och ledare för barn- och ungdomsverksamhet har även kommodorerna ett ansvar för föreningsmedlemmarnas kunnande och säkerhet.  MOB- utbildningen består av en bassängdel och en grupparbetssession. Denna utbildning erbjuds primärt åt medlemsföreningarnas kommmodorer. Utbildningen sker i Meriturvas anläggning i Lojo och den är gratis. Som skolningsdag kan Du välja antingen onsdagen 1.2 eller lördagen 11.3.

Skriftliga  examina
SBF har förnyat  examensfrågorna detta år. Ni kommer väl ihåg, att föreningens utbildare kan ordna teoritenter när som helst enligt sin egen tidtabell och föreningens önskemål. Svaren granskas på SBF:s kansli – avsikten är att på det sättet skapa en enhetlig linje för bedömningen. Granskningen görs av ett team, bestående av förbundsutbildare. De föreningsmedlemmar, som går direkt till fartygschefstenten är ofta erfarna båtförare, som behöver det internationella förarbeviset för nöjesbåtar. Den nivån utgör också baskravet för våra utbildarkurser.

Nytt material  om meteorologi för föreningarna som stöd för undervisningsboken Vesilläliikkujan sää
SBF har låtit Meteorologiska institutet göra ett komprimerat utbildningspaket som stöd för undervisningen. Materialet presenterades på sjösäkerhetsdagen och finns nu på utbildarnas intra-sidor. Kom ihåg att det finns fina bilder om båthantering, kopierade ur Ivar Dedekams bok, som Du kan använda. De finns också i utbildarnas intra.


Samuli Salanterä: ”Kaavaillun veneveron vaikutukset tulevat yllättämään päättäjät”

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n uusi liittohallitus vahvistettiin tänään syyskokouksessa Kuopiossa. Erovuorossa ollut hallituksen puheenjohtaja Samuli Salanterä valittiin jatkamaan kolmannelle kaksivuotiskaudelle.

Uusiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Katja Rytkönen Turusta, Antti Kaipainen Savonlinnasta ja Jyrki Santaholma Espoosta. Puheenjohtajan lisäksi erovuorossa olleet espoolaiset Henrik Andersson ja Jari Lehtonen valittiin jatkamaan. Liittohallituksessa jatkavat myös Jan Feodoroff Helsingistä, Jan Jansson Kuopiosta, Esa Vahtera Naantalista sekä Freyr Riska ja Harri Sane Espoosta.

- Olen varsin tyytyväinen syysliittokokoukseemme, jossa kävimme läpi tulevan vuoden toimintaa usean seuran edustajan kanssa. Tällä hetkellä yksi suurimmista huolenaiheista veneilijöiden ja liiton keskuudessa on kaavailtu venevero, Salanterä kertoi.

- Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella venevero ei tule täyttämään hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta eikä edes taloudellisia tavoitteita. Lisäksi veron vaikutukset voivat olla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti yllättävän negatiiviset. Näyttää siltä, että kaavaillun veneveron vaikutukset tulevat yllättämään poliittiset päättäjät. Toivottavasti he ymmärtäisivät, ettei Suomen taloutta pelasteta kotimaista kulutusta ja työllisyyttä kurittamalla.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry toteutti kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat paljon: noin 95 prosenttia 914 vastaajasta vastustaa veneveroa ja on sitä mieltä, ettei verolle ole perusteita. Parhaimmillaan yhteen kysymykseen tuli jopa 270 avointa perustelua. Kyselystä tulee vahvasti ilmi veneilijöiden huoli veneveron seurauksista ja harrastuksen verottamisesta. Tiivistelmä kyselyn tuloksista tullaan julkaisemaan mahdollisimman pian.

Lue lisää SPV:n kannanotosta: http://bit.ly/2gh9HeT.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry palkitsi lauantaina järjestetyssä gaalassa vuoden 2016 aikana ansioituneita seuravaikuttajia ja urheilijoita. Katso uutinen palkituista täältä.

Kokouksessa valitut toimikuntien/toimintojen varapuheenjohtajat:

Lapsi- ja nuorisotoiminto: Rami Merisaari
Veneilytoimikunta: Tom Tallberg
Veneilyturvallisuus: Lars Ingvall
Kilpapurjehdustoimikunta: Erik Wallin
Koulutustoiminto: Ari Aronniemi

HALLITUS 2017:

Puheenjohtaja: Samuli Salanterä
Varapuheenjohtaja: Jan Jansson

Lasten ja nuorten toiminta: Jan Feodoroff
Veneily: Harri Sane
Veneilyturvallisuus: Jyrki Santaholma
Koulutus: Esa Vahtera
Nopeuskilpailu: Jari Lehtonen
Kilpapurjehdus: Freyr Riska
Valmennus- ja huippu-urheilu: Henrik Andersson
Viestintä ja markkinointi: Katja Rytkönen
Järjestötoiminta: Antti Kaipainen

Valitut henkilöt toimivat toimikuntiensa/toimintojensa puheenjohtajina.

***
Samuli Salanterä fortsätter som styrelseordförande: "Den planerade båtskattens konsekvenser kommer att överraska beslutsfattarna"

Segling och båtsport i Finland rf valde ny styrelse på förbundsmötet i Kuopio. Styrelseordförande Samuli Salanterä, som var i tur att avgå, omvaldes för en tredje period.

Till nya medlemmar i styrelsen valdes Katja Rytkönen från Åbo, Antti Kaipainen från Nyslott och Jyrki Santaholma från Esbo. De övriga styrelemedlemmarna, Henrik Andersson och Jari Lehtonen som var i tur att avgå, omvaldes. I styrelsen fortsätter också Jan Feodoroff från Helsingfors, Jan Jansson från Kuopio, Esa Vahtera från Nådendal och Freyr Riska och Harri Sane från Esbo.

- Jag år mycket nöjd med vårt höstmöte, där vi gick igenom det kommande årets verksamhet med representanter för ett stort antal föreningar. För tillfället är den planerade båtskatten ett av de största orosmomenten för förbundet och båtfolket, sade Salanterä.

- Enligt de uppgifter, som har cirkulerat i offentligheten, skulle den planerade båtskatten inte svara mot principerna i god skattepolitik, neutralitet eller ens ekonomiska krav. Dess följder kan bli överraskande negativa både ur samhällelig och ekonomisk synpunkt.Det förefaller som om de politiska beslutsfattarna kommer att bli överraskade av båtskattens följder. Förhoppningsvis förstår de att Finlands ekonomi inte räddas genom att man stryper den inhemska konsumtionen och det inhemska arbetet.

SBF genomförde en enkät, vars resultat säger mycket:cirka 95% av de 914 personer, som svarade, anser att det inte finns grund för båtskatten. På en öppen fråga kom hela 270 motiveringar till detta. Detta återspeglar båtfolkets oro för båtskattens följder och beskattningen av fritidsverksamheten. Ett sammandrag av enkätens resultat kommer att publiceras snarast.

Läs mera om SBF:s ställningstagande: http://bit.ly/2gh9HeT.

SBF premierade under lördagens gala föreningsaktiva och idrottare som har utmärkt sig under år 2016. Se nyheten om de premierade här.

Viceordförande för kommitéer och verksamheter:
Barn och ungdom: Rami Merisaari
Båtsport: Tom Tallberg
Sjösäkerhet: Lars Ingvall
Kappsegling: Erik Wallin
Skolning: Ari Aronniemi

STYRELSEN 2017:
Ordförande: Samuli Salanterä
Viceordförande: Jan Jansson
Barn- och ungdomsverksamhet: Jan Feodoroff
Båtsport: Harri Sane
Sjösäkerhet: Jyrki Santaholma
Skolning: Esa Vahtera
Hastighetstävlingar: Jari Lehtonen
Kappsegling: Freyr Riska
Träning och elitidrott: Henrik Andersson
Kommunikation och marknadsföring: Katja Rytkönen
Organisationsverksamhet: Antti Kaipainen

Styrelsemedlemmarna fungerar som ordförande för respektive kommittéer/verksamheter


Veneilijät arvostavat hyviä peruspalveluita, turvallisuutta ja hyvää vedenlaatua

Suomessa ja Virossa toteutettiin kesällä 2016 kysely, jossa kartoitettiin pienvenesatamien käyttäjien mieltymyksiä satamapalveluiden kehittämisessa. Lue lisää 30MILES -hankkeesta.

Merikotka-tutkimuskeskus tiedottaa 25.10.2016

Kysely: Veneilijät arvostavat hyviä peruspalveluita, turvallisuutta ja hyvää vedenlaatua
Suomessa ja Virossa toteutettiin kesällä 2016 kysely, jossa kartoitettiin pienvenesatamien käyttäjien mieltymyksiä satamapalveluiden kehittämisessä: kyselyn tulosten avulla tullaan tarkastelemaan mitkä ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvät tekijät koetaan merkityksellisiksi, ja mihin palveluihin pienvenesatamien tulisi panostaa.
Kyselyn yhteenvedon löydät nyt osoitteesta: www.merikotka.fi/30miles
Vastauksia kyselyyn kertyi yhteensä 363 kpl. Suuri osa vastauksista tuli Suomesta (95%), erityisesti pääkaupunkiseudulta ja Itäisen Suomenlahden 30MILES-satamakohteista. Kyselyyn vastanneista 85% olivat veneilijöitä ja 88% omisti oman veneen. Kyselystä selviää peruspalveluiden arvostus satamissa: vastaajista suurin osa koki laitureiden, maasähkö- ja vesipisteiden sekä polttoainepisteiden hyvän kunnon hyvin tärkeinä. Näiden lisäksi saunamahdollisuus, käymälät, suihkut, sekä ravintolat ja kahvilat, ja ruokakaupat nähtiin tärkeinä. Myös henkilökunnan palvelun laatu ja opasteet lähialueiden palveluista nousivat esille. Satamat houkuttelevat paikalle veneilijöiden lisäksi muitakin käyttäjäryhmiä: muista kävijöistä 41% näkivät pienvenesataman hyvin tärkeäksi ja 25% tärkeäksi lomakohdetta valittaessa.
Ympäristöön liityvistä palveluista erityisesti jätteiden lajittelupisteet ja septitankin tyhjennys nähtiin erittäin tärkeinä. Myös vedenlaatu koettiin tärkeänä: heikko vedenlaatu tai rehevöitynyt rannikkoalue rajoittavat eri satamatoimintoja- tai aktiviteetteja eikä houkuttele kävijöitä. Myös turvallisuustekijät koettiin tärkeinä: suurin osa vastaajista koki yleisen turvallisuuden ja hyvän saavutettavuuden vesitse erittäin tärkeinä. Satamiin toivottiin esimerkiksi seuraavia palveluita: saunat, pesukoneet- ja kuivurit, sekä toimiva septitankin tyhjennys ja jätteiden lajittelupisteet. Myös paikallisten tuotteiden, esim. lähiruoan tarjoamista satamissa tai lähistöllä toivottiin lisää.
Kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään itäisen Suomenlahden alueen vierassatamien palveluiden ja satamien välisen yhteistyön kehittämisessä, ja Helsingin yliopisto tulee kehittämään päätösmallinnustyökalun jonka avulla tarkastellaan kestäviä satamakäytäntöjä ja tuetaan niiden kehittämistä ja toteutumista.
30MILES-hankkeen tavoitteena on turvallisen ja palveluiltaan kiinnostavan piensatamaverkoston luominen 30 merimailin välein kestävä kehitys huomioiden. Hankkeessa kestävää kehitystä tarkastellaan satamien turvallisuuden sekä satamatoimintojen ympäristöystävällisyyden ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.
Hankkeen pääpartneri on Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys Merikotka. Kyselyn toteutti Helsingin yliopisto, ja aineiston keräämisessä ja tulosten hyödyntämisessä ovat olleet mukana Kymenlaakson ammattikorkeakoulu sekä seudulliset kehittämisyhtiöt Cursor Oy ja Posintra Oy. Hankkeen päärahoittaja on Interreg Central Baltic 2014—2020 -ohjelma.
Lisätietoja:
Kyselyn sisältö: Tuuli Parviainen, Helsingin yliopisto
tuuli.parviainen@helsinki.fi, p. 050 463 4187
Hankkeen hallinnointi: Miina Karjalainen, Merikotka-tutkimuskeskus
miina.karjalainen@merikotka.fi, p. 044 522 2843

Veneilyturvallisuus -päivä 22. lokakuuta

Oletko katsastuspäällikkö, katsastaja, koulutuspäällikkö tai kouluttaja? Nyt kannattaa osallistua!

Suosittu Veneilyturvallisuuspäivä järjestetään Ilmailumuseossa Vantaalla lauantaina 22. lokakuuta. Tule mukaan tähän mielenkiintoiseen tapahtumaan, jossa käydään läpi käytännöllisiä ja hyödyllisiä turvallisuuteen liittyviä asioita. Tilaisuus alkaa kello 10 ja päättyy kello 16.

OHJELMA:

Meri-VHF turvavälineenä
Petteri Leppänen

Pelastustoiminta sisävesillä
Vesa Rauhala, Pirkanmaan järvipelastajat

Veneilyturvallisuustoiminnon terveiset seuratoimintaan
Koulutustoiminnon terveiset seuratoimintaan

Kouluttajien työpaja / katsastajien keskustelu

Keskusteluosuus, jota varten neuvottelupäiville kerätään
kysymykset etukäteen ilmoittautumisen yhteydessä.

Lounas ja kahvi sisältyvät ohjelmaan.

Ilmoittaudu mukaan. Tapahtuma täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Tarkka osoite: Ilmailumuseo, Tietotie 3, 01530 Vantaa

Lisätietoja: toimisto@spv.fi, 040 834 3407

***
Sjösäkerhetsdagen 22 oktober!

Är du besiktningschef, besiktningsman eller skolningsansvarig eller utbildare? Nu lönar det sig att delta!

Den populära Sjösäkerhetsdagen ordnas på Flygmuseet i Vanda lördagen 22 oktober. Delta i detta intressanta evenemang, där man behandlar praktiska och nyttiga frågor i anslutning till säkerheten till sjöss. Seminariet börjar kl. 10 och slutar kl. 16

PROGRAM (på finska):

Sjö-VHF som säkerhetsfaktor
Petteri Leppänen

Räddningsverksamhet på sjöarna
Vesa Rauhala, Sjöräddarna i Birkaland

Sjösäkerhetsfunktionens hälsningar till föreningarna

Skolningsfunktionens hälsningar till föreningarna
Grupparbete för utbildarna/diskussion för besiktningsmännen

Diskussionstid för vilken vi samlar frågor på förhand i samband med anmälningen

Lunch och kaffe ingår i programmet.

Anmäl dig. Platserna reserveras i anmälningsordning.

Exakt address: Finlands Flygmuseum, Datavägen 3, 01530 Vanda

Tilläggsuppgifter: toimisto@spv.fi, 040 834 3407


Vartiolaiva Merikarhulle merenkulun turvallisuuspalkinto

Arvostettu merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday myönnettiin rajavartiolaitoksen vartiolaiva Merikarhulle 19. syyskuuta 2016.

Palkintotoimikunta perusteli valintaansa seuraavasti: "Merikarhun toiminta osana Frontexin koordinoimaa operaatiota Välimerellä on ennaltaehkäisevästi pelastanut lukuisia ihmishenkiä. Merikarhu on toiminut Itämerellä jo pitkään meriturvallisuuden hyväksi ja toiminnallaan Välimerellä välittänyt suomalaisen merenkulkuturvallisuuden osaamista ja toimintoja eteenpäin. Palkinnon myöntämisellä Merikarhulle huomioidaan myös Rajavartiolaitoksen muiden toimijoiden ja alusten toiminta ihmishenkien pelastamiseksi Välimerellä".

Merenkulun turvallisuuspalkinto Sea Sunday on viranomaisten sekä ammatti- ja vapaa-ajan merenkulun järjestöjen vuonna 1996 perustama tunnustuspalkinto. Palkintoesineenä on Emil Cedercreutzin tekemä pronssiin valettu veistos Ruorimies. Lisätietoa palkinnosta ja aikaisemmista palkinnon saajista löydät Suomen Merimieskirkon verkkosivuilta.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry arvostaa turvallisuustyötä ja onnittelee tämän vuoden palkinnonsaajaa.

Palkinnonsaajat:

1997 Kari Lehtola, 1998 Heikki Valkonen, 1999 Suomen Meripelastusseura, 2000 Kaj Jansson, (2001 ei jaettu), 2002 Kari Lehtosalo, 2003 Ahvenanmaan meriturvallisuuskeskus, 2004 Erkki Ukkonen, 2005 Langh Ship varustamon henkilökunta, 2006 Jaakko Pitkäjärvi, 2007 METO-viranomaisyhteistyö, 2008 Vesa Rissanen, 2009 Juhani Tammisto, 2010 Meripartiotoiminta, 2011 miinalaiva Pohjanmaan alushenkilökunta, 2012 merenkulkuneuvos Paavo Wihuri ja 2013 komentaja Petteri Leppänen, (2014 ei jaettu), 2015 Liikenneviraston VTS-toiminta, 2016 vartiolaiva Merikarhu (Rajavartiolaitos).

Palkinnon taustaorganisaatiot:

Helsingfors skeppsbefälhavareförening rf - Helsingin Laivapäällikköyhdistys ry, Finnpilot Pilotage Oy, Luotsiliitto ry - Lotsförbundet rf, Liikenteen turvallisuusvirasto - Trafiksäkerhetsverket, Meriliitto ry - Sjöfartsförbundet rf, Merimiespalvelutoimisto - Sjömansservicebyrån, Merivoimat - Sjöstridskrafterna, Rajavartiolaitos – Gränsbevakningsväsendet, Suomen Ammattikalastajaliitto ry - Finlands Yrkesfiskarförbund rf, Suomen Konepäällystöliitto ry - Finlands Maskinbefälsförbund rf., Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry, Suomen Laivanpäällystöliitto ry - Finlands Skeppsbefälsförbund rf, Suomen Merimieskirkko ry - Finlands Sjömanskyrka rf, Suomen Merimies-Unioni ry - Finlands Sjömans-Union rf, Suomen Meripelastusseura ry - Finlands Sjöräddningssällskap rf, Suomen Partiolaiset ry - Finlands Scouter rf, Suomen Tietoliikennetekniset ry - Finlands Telekommunikationstekniker rf, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry, Suomen Varustamot ry - Rederierna i Finland rf, Suomen Purjehdus ja Veneily ry - Segling och Båtsport i Finland fr, – Satamaoperaattorit ry, Suomen Matkustajalaivayhdistys - Passagerarfartygsföreningen i Finland rf.

KUVA: SMK/Marko Toljamo