Allekirjoita adressi veneverosta ja vaikuta!

Finnboat ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry ovat tehneet yhdessä adressin veneveron pysäyttämiseksi. Hallituksen tulee luopua suunnitellusta veneverosta.
Veneveron tuotto jäisi selvästi alle hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjen laskelmien. Veneveron haitalliset vaikutukset veneilyyn ja sitä kautta venealaan merkitsisivät kokonaisuutena valtion verotuottojen pienentymistä. Veneveron toteuttaminen olisi epäjohdonmukaista veropolitiikkaa ja merkitsisi paluuta menneisyyden huvi- ja ylellisyysveroajatteluun. Pääasiassa harrastus- ja kausiluonteiseen huviveneilyyn kohdistuva, yhden harrastusmuodon verotus ei täyttäisi hyvältä verojärjestelmältä edellytettäviä ominaisuuksia niin fiskaalisen tavoitteen, neutraalisuuden, oikeudenmukaisuuden kuin hallinnollisen tehokkuudenkaan osalta.

ALLEKIRJOITA ADRESSI: https://www.adressit.com/hallituksen_tulee_luopua_veneverosta

 

Vaatimuksen perustelut:

  1. Suunnitellun veneveron tuotto jäisi selvästi alle hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjen laskelmien. Veneveron haitalliset vaikutukset veneilyyn ja sitä kautta venealaan merkitsisivät kokonaisuutena valtion verotuottojen pienentymistä.
  2. Venevero olisi kapeapohjainen yhtä harrastusmuotoa koskeva pistevero. Se aiheuttaisi haitallisia ohjausvaikutuksia kuluttajien valintoihin ja haittaisi venekauppaa monin tavoin.
  3. Veneveroon liittyy useita oikeudenmukaisuusongelmia eikä sen toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla ole mahdollista. Venevero sopii huonosti nykyiseen verojärjestelmäämme, jossa tulontasaus (progressiivinen ansiotuloverotus) sekä kulutuksen (arvonlisäverotus) ja käytön verotus (polttoaineverotus) eri verolajeilla muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.
  4. Veneveroa ei voida perustaa nykyiseen venerekisteriin, koska sen tiedot eivät ole tarpeeksi kattavia ja luotettavia veneveron toteuttamiseksi ja ylläpitämiseksi.
  5. Veneenomistajien ilmoittamisvelvollisuudella ei voida korjata venerekisterin puutteellisuuksia.
  6. Venerekisterin puutteellisuuksista aiheutuu merkittäviä hallinnointikustannuksia sekä veneiden omistajille että viranomaisille.
  7. Veneveron toimittamiseen ja valvontaan saattaa liittyä perustuslain yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmia.
  8. Veneveron kaltaisia veroja on käytössä vain kolmessa maassa. Kansainväliset kokemukset veneveroista ovat huonoja eivätkä tue veron toteuttamista Suomessa.
  9. Veneveroa koskeva hallituksen esitysluonnos ei täytä hyvän lainvalmistelun periaatteita. Poliittinen paine ja kiire ovat syrjäyttäneet huolellisen lainvalmistelun.
  10. Veneveron voimaansaattaminen 1.5.2017 alkaen on käytännössä mahdotonta.

Suomalaisten veneilijöiden puolesta
Venealan keskusliitto Finnboat ry ja Suomen Purjehdus ja Veneily ry


SPV näkyy ja kuuluu Vene 17 Båt -messuilla

Veneilijän talven kohokohta Vene 17 Båt -messut on pian täällä! Helsingin Messukeskus täyttyy 10.-19. helmikuuta innokkaista veneilijöistä, laadukkaista veneistä sekä monipuolisista tarvikkeista ja varusteista. Tapahtumaa löytyy jokaiselle, niin pienille kuin isommillekin.

SPV on tänäkin vuonna vahvasti mukana messuilla. Lauantaina 11. helmikuuta järjestetään Sailing Team Finland Symposium, joka sukeltaa huippu-urheilun maailmaan maamme eturivin purjehdussankarien, urheilun asiantuntijoiden ja muiden lajien kärkinimien voimin. Sisältö on omiaan niin yritysjohtajille, penkkiurheilijoille kuin tulevaisuuden lupauksillekin. Lue lisää Symposiumista.

SPV:n osastolla 7n128 pääset kurkkaamaan Rion olympiapäivään ja Rio-purjehtijoiden hermokeskukseen, monipuoliseen konttiin. Luvassa on myös veneilijän meteovartti ja purjehdusmaajoukkueen fysioterapeutin venyttelyvinkkejä veneilijälle. Voit myös kokeilla, miten pärjäät leuanvedossa maajoukkuepurjehtijoita vastaan.

SPV:n osastolla voit levähtää, tavata veneilykavereita ja jutella asiantuntevien kouluttajien ja katsastajien kanssa, jotka vastaavat mielellään veneilyaiheisiin kysymyksiin. Sovi treffit veneilykaverisi kanssa SPV:n osastolle!

Vesisankarit vauhdittavat perheen pienimpiä koko messujen ajan. Osastolla 3h61 lapset ja aikuiset pääsevät harjoittelemaan erilaisia vesillä liikkumiseen liittyviä taitoja, kuten purjehtiminen, sukeltaminen, soutaminen, heittoliinan heittäminen, solmiminen, roikkuminen ja tasapainoilu.

Säväyttävät kilpaveneet ovat lisäksi nähtävissä alakerran halli 4:ssa. Myös luokkaliitot veneineen ovat tavattavissa uudessa ja upeassa Purjehdusmaailmassa hallissa 7.

Vene 17 Båt -ohjelma, SPV ja Sailing Team Finland

Perjantai 10.2.

Vuoden 2017 vierasvenesataman julkistamistilaisuus, osasto 3p50.

Lauantai 11.2.

12.30 Maajoukkuepurjehtijat vs purjehtijalegendat. Maajoukkueesta Tuula Tenkanen, Mikaela Wulff, Esko Rechardt ja Thomas Johanson: radio-ohjattavien veneiden kilpailu, Purjehdussataman allas.

13.00 Hetki Riossa. Tällainen oli olympiajoukkueen aamu Riossa. Paikalla maajoukkue, fysioterapeutti Pia Nirkko ja meteorologi Martin Gahmberg. Haasta purjehtijat leuanvedossa! SPV:n osasto 7n128.

14.00-18.00 Sailing Team Finland Symposium. Tila 203 (Katso ohjelma www.sailingteamfinland.com)

 

Sunnuntai 12.2.

11.00-11.30 Lasten ja nuorten veneilykoulu. Mika Hollo. Purjehdussataman lava.

Tiistai 14.2.

17-18 Tuuli Petäjä-Sirén: äiti ja huippu-urheilija. Purjehdussataman lava.

18.15-18.45 Tuuli Petäjä-Sirén. Voitatko maajoukkuenaisen leuanvedossa? Rio-kontti, osasto 7n128.

Keskiviikko 15.2.

17-17.30 Riianlahden ympäri. Kalevi Westersund, Purjedussataman lava.

18-18.15 Meteovartti. Maajoukkueen meteorologi Martin Gahmberg ja purjehtija Tapio Nirkko. Ota osaa keskustelevaan tilaisuuteen. Rio-kontti, 7n128.

18-19 Kattavaa matkapurjehdusta. Vuoden 2016 matkapurjehdusseura Merikarhut. Purjehdussataman lava.

Torstai 16.2.

16.30-17 Elämä olympiapurjehtijana. Tuula Tenkanen, Purjehdussataman lava.

17.15-17.45 Veneilijän venyttelyvinkit ja huippu-urheilijan kehonhuolto. Purjehtija Tuula Tenkanen ja maajoukkueen fysioterapeutti Pia Nirkko. Rio-kontti, 7n128.

Lauantai 18.2.

16-17 Baltian Itämerenpuoleiset satamat. Kalevi Westersund, Purjehdussataman esiintymislava.

Sunnuntai 19.2.

13-14 Lasten ja nuorten veneilykoulu. Mika Hollo, Purjehdussataman lava.

Ohjelma täydentyy vielä ja muutokset ovat mahdollisia.

Kurkkaa messujen kattava ohjelma ja pääsyliput: http://vene.messukeskus.com/.

Näin löydät meidät:

SPV:n osasto ja Rio-kontti: 7n128
Vesisankarit: 3h61
Luokkaliitot: Purjehdusmaailma, halli 7
Kilpaveneet: halli 4


Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n lausunto veneveroehdotuksesta

Suomen Purjehdus ja Veneily on tänään (12.1.2017) toimittanut lausuntonsa veneveroehdotuksesta valtiovarainministeriölle. Ohessa kyseinen lausunto ja siihen liittyvä liite, Museoviraston, Forum Marinumin ja Klassikkorekisterin lausunto.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta:

Suomen Purjehdus ja Veneily ry (SPV) on pyynnöstänne perehtynyt luonnokseen hallituksen esitykseksi eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta ja pyrkinyt arviomaan näiden mahdollisia vaikutuksia veneilyyn sekä todennäköisten muutosten yhteiskunnallisia ja taloudellisia seuraamuksia.

Näemme ongelmallisena veron kohdistamisen yhteen harrastukseen, joka tapahtuu jo verotetuin välinein ja tuottaa valtiolle välillisesti verotuloja ja jolla on yhteiskunnallisesti työllistävä vaikutus. Kaavailtu vero ei ole määräytymisen osalta yhdenvertainen ja selkeä. Käytettävissä olevat rekisterit ovat epäluotettavia ja alun perin tarkoitettu muuhun kuin verotukselliseen käyttöön.

Tehdyn tarkastelun perusteella ja SPV:n jäseninä olevien veneilyseurojen jäsenkunnalle suunnatun kyselyn perusteella on pääteltävissä, että veron vaikutus veneilijöiden käyttäytymiseen tullee olemaan merkittävämpi kuin kaavaillun veronrasitteen voisi arvioida aiheuttavan. Kaavaillun veron perusteita ja veronmaksun määräytymisen perusteita ei pidetä oikeudenmukaisena, yhdenvertaisina eikä eri harrastuksia tasapuolisesti kohtelevana. Tämän lisäksi huvikäyttöä koskeva vero tulisi kohdistumaan monen kansalaisen elinkeinoon, ammatinharjoittamiseen tai päivittäiseen liikkumiseen. Puutteelliset rekisterit ja veron suorittamisen valvonnan vaikeus tulevat johtamaan tilanteeseen missä osa veneilijöistä ei tule maksamaan veroa. Veneilyalan liikevaihto Suomessa on 500–700 ME ja veneveron seurauksena liikevaihto pienenisi arviolta 5-10 %. Valtio kerää veneilystä nykyään vuosittain käyttökulujen verotuksen ja arvonlisäverkotuksen kautta noin 300 miljoonaa euroa. Menetykset verokertymissä (ALV, tulo- ja palkkaverot sekä polttoaineverot) olisivat vähintään 15 miljoona euroa vuodessa.

Mielestämme esitys yhden alan ja harrastuksen pisteverotuksesta ei täytä hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta ja tulisi aiheuttamaan valtiolle vähentyneen kulutuksen, heikentyneen työllisyyden ja maamme rajojen ulkopuolelle siirtyvän aktiviteetin kautta negatiivisen tulonkertymän.

Esitämme, ettei kyseistä verolakia säädetä.

 

Veron kohde ja määräytyminen

Veron määräytymisen ja veron suuruuden pitäisi perustua johonkin yksiselitteiseen ja helposti todennettavaan tekijään. Veneissä kaavailtu moottoritehon mukaan määräytyvä verorasite on ilmeisesti ainoa käytettävissä oleva, joskin ei erityisen hyvä. Mikäli verolla halutaan olevan ympäristövaikutuksia, voidaan moottoritehon ajatella korreloivan polttoaineen kulutukseen ja sen myötä hiilidioksidipäästöihin. Käytännössä ei kuitenkaan ole näin. Todelliseen ympäristökuormitukseen vaikuttavat mm. veneen kulutus meripenikulmalla, vuotuinen ajosuorite ja todelliset moottorin päästöt. Näin ollen ympäristön kannalta paremmin ohjaavaan verotukseen päästään nykyisen polttoaineveron kautta. Kokonaisuudessa veneilyn aiheuttama ympäristökuormitus on kuitenkin erittäin vähäistä. Moottoritehoon perustuva veron määräytyminen luonnoksessa suunnitelulla tavalla tulisi aiheuttamaan tilanteen, jossa moni hyvinkin iäkäs pienehkö ja arvoltaan vähäinen vene olisi yhtä suuren verorasituksen kohteena kuin satojatuhansia euroja maksava uusi moottorijahti. Suomalainen venekalusto on vanhahkoa ja vaatimatonta, venerekisterissä olevien veneiden keski-ikä on 23 vuotta ja niiden keskimääräinen markkina- arvo jäänee reilusti alle 10 000 euron. Näille veneille vuotuinen verorasitus on niiden arvoon verrattuna kohtuuton. Veneiden käyttö rajoittuu keskimäärin alle kymmeneen päivään vuodessa ja kuten veroluonnoksessa todetaan niin rekisterivelvoitteen alaisia perämoottoriveneillä vain noin 20 tuntiin vuodessa. Näin ollen veron päiväkohtainen kustannus nousee korkeaksi.

Venerekisterissä olevista suuritehoisista moottoriveneistä osa on meripelastuksen, palo ja pelastustoimen ja muiden viranomaisten käytössä tai saaristolaisten yhteysliikenteessä. Venerekisterissä arvioidaan olevan noin 1 000 pelastustoiminnassa käytettävää venettä. Isojen huvikäytössä olevien moottorijahtien määrä on vähäinen, muutamia satoja ja on hyvin todennäköistä että, niistä moni tultaisiin jatkossa siirtämään ulkomaiselle yhtiölle tai jatkossa isommat veneet hankittaisiin ulkomaisilta leasingyhtiöiltä. Uusia yli 10 metriä pitkiä moottoriveneitä maassamme myydään vain noin 10 kpl vuodessa. Käytännössä verorasitus kohdistuisi täten pitkälti tavallisten kansalaisten verotetuilla tuloilla hankkimiin aika vaatimattomiin harrastus- ja kulkuvälineisiin. Tämä kehitys ei olisi myöskään toivottavaa puolustusvalmiutemme kannalta, huviveneiden alusotolla on oma roolinsa poikkeusolojen varautumissuunnittelussa.

Perustelu verotuksen oikeudenmukaisuudesta yli yhdeksän metrin alle 38 kilowatin tehoisten veneiden kohdalla on epälooginen. Näitä veneitä arvioidaan olevan noin 9000 kpl. Huviveneen rungon pituudelle on virallinen huvivenestandardin määritelmä, mutta valitettavasti veneiden myyjillä on ollut tapana ilmoittaa veneiden kokonaispituus, eli mitta johon sisältyvät mahdolliset rungon ulkopuolelle tulevat uimataso, ankannokka ja kaiteet. Näin ollen monella veneellä on venerekisterissä virheellinen tai arvioitu pituusmitta. Nämä veneet tulisi näin ollen tarkistusmitata. Tähän ryhmään kuuluvat myös useat saaristolaisten perinteiset ns. fiskarit sekä monet vanhat pitkät ja kapeat klassikkopurjeveneet. Monet näistä purjeveneistä ovat ilman moottoria tai varustettu pienellä apumoottorilla tuulen tyyntymisen varalta. Näiden veneiden osalta ainakaan polttomoottorin ympäristöpäästöt eivät voi olla peruste oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta. Suurella osalla pienellä moottorilla varustetuista yli yhdeksän metriä pitkistä purjeveneistä pääasiallinen käyttö on matka- ja avomerikilpailut sekä niihin harjoittelu. Kilpailuihin osallistuvat veneet tulee voida siirtää jatkossakin vesitse kilpailupaikoille ilman veronalaisuutta. Oletettava on, että osa näistä veneistä tullaan poistamaan venerekisteristä. Näitä veneitä ei ole nykyäänkään Ahvenanmaan venerekisterissä. Verotuksen tulee kohdistua yhdenmukaisin perustein niin Manner-Suomen kuin Ahvenanmaan veneisiin. Pelkästään pituuden mukaan verotettavista veneistä tulisi verotuottoa ehkä hieman yli puoli miljoona euroa, mutta erityisesti näiden veneiden osalta verotuksen yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus olisivat hyvin kyseenalaisia. Tämän lisäksi veronkannon kustannukset puutteellisten rekistereiden vuoksi nousisivat suuriksi tuottoon nähden.

Merilaki tunnistaa yli 12 metriä ja yli 24 metriä pitkät alukset. Nyt täysin uusi kansallinen määräys yli yhdeksän metriä pitkien veneiden verokohtelusta ei olisi mitenkään yhteneväinen kansainvälisen lainsäädännön kanssa. Tämä saattaisi myös uusien veneiden myyjät ja maahantuojat eriarvoiseen asemaan. On hyvin oletettavaa, että kotimainen veneteollisuus ryhtyisi tekemään 8,90 metriä pitkiä hyvin leveitä 37 kilowatin koneteholla varustettuja veneitä. Tämä kehitys ei olisi toivottavaa vesiliikenteen turvallisuuden eikä kansainvälisen kaupan esteiden poiston kannalta.

Venerekisteri

Maassamme ei ole luotettavia rekistereitä veneistä. Venerekisterit oli perustettu aikoinaan nopeakulkuisten veneiden tunnistamiseen ja valvontaan. Aikaisemmin venerekisterien pito kuului maistraateille. Vuonna 2014 rekisterit siirrettiin Trafille. Rekisterit ovat muodostuneet vuosien kuluessa veneen omistajien omista ilmoituksista ja tietojen oikeellisuuden tarkistaminen ei ole ollut kovinkaan tarkkaa. Veneiden pituudet ja konetehot on ilmoitettu omistajan parhaan tietämyksen perusteella. Myytyjä ja tuhoutuneita veneitä ei ole välttämättä poistettu rekisteristä ja siksi sama, eri maistraattien alueille edelleen myyty vene voi esiintyä rekistereissä eri rekisteritunnuksilla useaan kertaan. Tehtyjä moottorien vaihtoja ei ole välttämättä päivitetty rekisterinpitäjälle. Merkittävää osaa käytössä olevista veneistä ei ole valmistajan toimesta merkitty millään tunnuksin, käytännössä vasta vuoden 16.6.1998 jälkeen käyttöönotetut CE-merkityt veneet on varustettu yksilöinnin mahdollistavalla valmistenumerolla. Veneiden omistuksen siirtoa ei ole aikaisemmin vaadittu, kuten ei muunkaan irtaimen kauppaa, tekemään kirjallisesti ja näin ollen vanhemmista veneistä ei ole myöskään kauppakirjoja tai vastaavia omistuksen todistavia asiakirjoja.

Venerekisteri ei sovellu sen puutteiden, virheellisten tietojen ja tuplarekisteröintien takia mitenkään kaavaillun veneveron verotustietojen pohjaksi. Rekisterissä on arvioiden mukaan 10–20 prosenttia ns. haamuveneitä ja sen lisäksi paljon puutteellisia ja virheellisiä tietoja. Venerekisterin ylläpidon yksi peruste on ollut veneilyturvallisuus ja sen hyöty pelastustoimille. Nyt on selkeästi havaittavissa, että kansalaiset poistavat kiihtyvällä tahdilla veneitään venerekisteristä. Perusteluina että vene ei tule olemaan ensi kaudella käytössä. On hyvin todennäköistä, että jatkossa liikenteessä tulee olemaan rekisteristä poistettuja veneitä. Saaristolaisilla ja saariston mökkiläisillä on usein useampia yhteysveneitä, joista nyt osa poistetaan rekisteristä. Vuoden 2016 aikana venerekisteristä on poistettu yli 4 000 venettä. Tämä kehitys on veneilyturvallisuuden kannalta valitettavaa.

Lakiesityksessä vesikulkuneuvorekisteriksi mainitaan § 17 rekisteriin tallennettavissa tiedoissa sinne voitavan tehdä merkinnän veneen katsastuksesta. Onko lakiesityksellä tarkoitus samalla antaa Trafille mahdollisuus määrätä huviveneet katsastettaviksi? Tuleeko tämä aiheuttamaan lisää kustannuksia veneilijöille? Katsastus olisi käytännössä mahdotonta suorittaa sellaisella tavalla, että siitä olisi hyötyä kenellekään.

Käynnissä oleva vesiliikenteen turvallisuuteen liittyvän vesikulkuneuvorekisterilain muuttaminen ajoneuvoliikennerekisterilain kaltaisesi laiksi ei edistä vesiliikenteen turvallisuutta vaan vaarantaa sitä. Esitämme, että vuonna 2014 voimaan tullutta venerekisterilakia ei muuteta niin, että siihen lisättäisiin säännös rekisterin käytöstä myös verotustarkoituksiin.

Veron suorittamisen valvonta

Veron suorittamisen valvonta tulisi olemaan haasteellista ja maassamme tulisi olemaan paljon vesistöjä, joissa kaavailluilla valvontaviranomaisilla poliisilla, Tullilla ja Rajavartiolaitoksella ei olisi valvontaa resursseja eikä tarvittavaa kalustoa. Verotettavista veneistä vain osa on julkisissa venesatamissa, joten valvonta tulisi kohdistaa vesille. Tiettyjen vesistöjen alueilla valvonta tulisi olemaan niin epätodennäköistä, että verolain kunnioitus voisi joutua koetukselle.

Veron yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia

Veneily on maamme tuhansien järvien, jokien ja rikkonaisen rannikkolinjan takia koko kansan harrastus tulo- ja sosiaaliluokkiin katsomatta. Veneilytaidot ovat kansalaistaitoja, joiden kehittymistä tulisi tukea. Veneily on liikuntamuoto, jota voi harrastaa useampi sukupolvi yhdessä. Suomi on maantieteellisestä sijainnistaan huolimatta johtavia olympiapurjehduksen ja nopeuskilpaveneilyn maita. Purjehdus on mitalein mitattuna parhaimpia kesäolympialajejamme. Laji kannustaa myös tavallisia kansalaisia ylläpitämään kuntoaan ja aktiivista elämäntapaa. Joskus liikkuminen huviveneellä on myös olosuhteista johtuen ainoa kulkuyhteys niin kouluun kuin töihin. Saaristossamme huviveneillä liikkuvat niin nuohooja kuin rakennusmiehet. Erityisesti saariston elinvoimaisuuden turvaamisen kannalta vero on kyseenalainen. Veneilyn harrastekyselyissä on nähtävänä nuoremman aikuisväestön selvästi vähentynyt kiinnostus veneilyyn. Mahdollinen vero tulisi todennäköisesti lisäämään vapaa-ajan aktiviteettien suuntautumista muihin harrastuksiin, monesti mitä ilmeisimmin lomailuun maamme rajojen ulkopuolella. Tällöin veneilystä siirtyvä kotitalouksien kulutus ei jäisi kansantaloutemme kiertoon.

Tämän lisäksi epäselvien perusteiden ja epäluotettavien rekistereiden vuoksi veronkannon kustannukset nousisivat tavanomaista suuremmiksi. Vähentynyt veneiden käyttö ja veneistä luopuminen vähentäisivät kotimaan matkailua, mikä tuntuisi erityisesti Järvi-Suomen ja rannikon alueella. Veneilyharrastuksen vähentyminen ja suurempien veneiden lippuvaltion vaihtuminen pienentäisi venetelakointi sekä korjauspalvelujen käyttöä. Uudet suuremmat veneet ostettaisiin jatkossa mahdollisesti ulkomaisten yhtiöiden nimiin, jolloin näiden osalta valtio ei saisi arvolisäverokertymää ja todennäköisesti myös kotimainen veneteollisuus menettäisi ostajia. Vähentyneen arvonlisävero-, polttoainevero- ja tuloverokertymän lisäksi on mahdollista, että verolla olisi negatiivisia työllisyysvaikutuksia. Venevalmistajien Finnboatin 280 jäsenyrityksissä työskentelee noin 3 500 suomalaista. Uusien veneiden ja moottoreiden myynti tuottaa valtiolle noin 60 miljoonaa euroa arvonlisäveroja vuodessa. Tehtyjen kyselyjen mukaan keskimääräinen veneilijä käyttää vuodessa veneilyyn runsaat 2 500 euroa, josta valtion verokertymä on yli 950 euroa. Varovaisestikin arvioiden kaavailtu venevero tulee laskemaan valtion kokonaisverokertymää ja aiheuttamaan negatiivisia vaikutuksia matkailulle, työllisyydelle, suomalaiselle venealalle ja yhdelle aktiivisuutta ja liikuntaa lisäävälle harrastukselle. Toteutuessaan vero vaikuttaisi kuten haitta- tai pisteveron yleensä on tarkoitus eli ohjaisi kansalaisten käyttäytymistä.

Arviomme mukaan venerekisterissä on 10-20 000 kpl haamuvenettä ja olemassa olevia veneitä tullaan poistamaan noin 20 000 kpl (vuoden 2016 aikana poistettiin yli 4000 kpl). Tämä vähentäisi verokertymän noin 10 miljoonaan euron. Puutteellisista rekistereistä johtuen Trafille on varattu valtion budjetissa vuodelle 2017 yhden miljoonan euron lisärahoitus.

Pelkästään nyt kaavaillun veneveron toteutuminen aiheuttaisi, mikäli kotitalouksien kulutus ei kasva, veron osalta 2-3 miljoonan euron arvonlisäkertymän menetyksen.

Veneilyalan (teollisuus, kauppa, palvelut ja polttoainemyynti) menetyksiä on haastavaa arvioida, mutta mikäli veneilyn suoritteiden määrä vähenisi noin 10 prosentilla, aiheuttaisi tämä 15–23 miljoonan verokertymän menetyksen. Veneilyalalle ja kotimaan matkailulle koituisi tämän lisäksi vähentyneestä kysynnästä johtuvia työllisyysvaikutuksia, jotka tulevat olemaan useita miljoonia euroja.

Koko venealan tuottaa valtiolle nykyään suoranaisia verotuloja 260–300 miljoonaa euroa vuodessa.

Varovaisenkin arvion mukaan esitetyn veron taloudellinen vaikutus olisi yhteiskunnalle negatiivinen.

 

Laskelma miljoona euroa       Paras                  Huonoin           Olettamukset

Veron tuotto                                15,0                     10,2                     Haamuveneet ja rekisteristä poistuvat veneet

ALV                     Veneala             -6,0                     -9,0                     Liikevaihdon menetys

Ostokyky         -3,6                     -2,4                     ALV:n osuus veneverosta

Polttoaineet     -1,4                     -2,3                     Poistuvat veneet

Palvelut*          -0,7                     -1,4                     Liikevaihdon menetys

Palkkavero       Veneala               -4,5                     -7,5                     Menetetyt työpaikat

Tulosvero                                     -0,2                     -0,6                     Alentunut verotettava tulos

Työttömyyskulut, netto                 -3,0                     -5,0                     Lisäkulu työttömyydestä

Veronkantokulut                           -0,8                     -1,4                     Venerekisterin ongelmat

Kokonaisvaikutus                      -5,2                     -19,4                   Miljoona euroa

*Satamat, Huolto ja telakointi

Ruotsissa kokeiltiin veneveroa, mutta veron tuotto jäi niin alhaiseksi että siitä päätettiin luopua. Maamme venekanta on huomattavasti vaatimattomampi ja pienempi kuin Ruotsissa.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n näkemyksen mukaan esitys ei täytä hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta ja tulisi aiheuttamaan valtiolle vähentyneen kulutuksen, heikentyneen työllisyyden ja maamme rajojen ulkopuolelle siirtyvän aktiviteetin kautta negatiivisen tulokertymän. Näin ollen esitämme, ettei kyseistä verolakia säädetä.

 

Suomen Purjehdus ja Veneily ry

Samuli Salanterä                                                                          Jan Jansson
liittohallituksen puheenjohtaja                                                 liittohallituksen varapuheenjohtaja
044 505 5005                                                                               0400 561 557
samuli.salantera@spv.fi                                                             jan54.jansson@gmail.com

 

Liite                                      Museoviraston, Forum Marinumin ja Klassikorekisterin lausunto

 

Lataa lausunto pdf-tiedostona


Liitto valmistelee lausuntoa

Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö veneverolaiksi on saapunut.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ltä lausuntoa veneverolain esityksestä. Valmistelemme huolella arviotamme mahdollisen veron vaikutuksista. Tässä liittohallituksemme puheenjohtajan Samuli Salanterän henkilökohtainen arvio:

"Veneveron taloudelliset vaikutukset valtiolle ovat alustavan arvion mukaan miljoonia euroja negatiiviset.
Valtionvarainministeriön lausuntopyyntöä varten lähettämä luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle veneverolaiksi ja laiksi vesikulkuneuvorekisteristä annetun lain muuttamisesta on mielenkiintoista luettavaa.
Esityksen laatija on perehtynyt hyvin niin nykytilaan kuin mahdollisen uuden veron vaikutuksiin. Esityksestä nousee esille veron määräämisen perusteiden vaikeus, käytettävissä olevien rekistereiden puutteellisuus, negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja erityisesti valtion arvonlisäkertymään sekä veron suorittamisen valvonnan haasteet.
Veroesitystä lukiessa voin vahvistaa jo aikaisemmin julkisuuteen toteamani, ettei uusi mahdollinen vero tule täyttämään hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta eikä edes taloudellisia tavoitteita. Alustavien laskelmien perusteella näyttää, että veron vaikutus valtion kokonaiskertymään on useita miljoonia euroja negatiivinen.
Kaavailtu venevero ei ole linjassa hallituksen normipurkutalkoiden kanssa eikä Suomen taloutta pelasteta kotimaista kulutusta ja työllisyyttä kurittamalla."
-Samuli Salanterä, Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n liittohallituksen puheenjohtaja


Ajankohtaista koulutuksissa: kurssit, tentit ja säämateriaali

Ajankohtaisia uutisia koulutuksiin liittyen.

Ilmoittautuminen seuraaviin koulutuksiin on avattu:

Veneilykouluttajakurssi 28.-29.1.2017

Veneilykouluttajakurssi 4.-5.3.2017

Veneilykouluttajakurssi 8.-9.4.2017

Lisäksi vesillä pidetään purjehtijakouluttajien koulutus, alustava päivämäärä on 20.5.

 

Kommodorien MOB-koulutus jatkuu

Vaikka koulutamme liitossa katsastajia, kouluttajia, kilpailutoimihenkilöitä sekä lasten ja nuorten toiminnan ohjaajia, myös kommodorilla on vastuu seuran jäsenten osaamisesta ja turvallisuudesta. Lohjan Meriturvan altaassa järjestettävä MOB-koulutus on ensisijaisesti SPV:n jäsenseurojen kommodoreille. Maksuttomaan koulutukseen sisältyy sekä allas- että työryhmäosuus. Voit valita koulutuspäiväksi joko keskiviikon 1.2. tai lauantain 11.3.

Ilmoittautumiset lomakkeella.

 

Kirjalliset tentit

SPV on uudistanut veneilyn tutkintokysymykset kuluneena vuonna. Muistattehan, että seuran kouluttaja voi pitää teoriatenttejä oman aikataulunsa ja seuran toiveiden mukaan milloin vain. Tutkintovastaukset tarkistetaan SPV:n toimistolla varmistaaksemme yhtenäisen linjan tarkastuksessa. Tarkastuksen suorittavat liittokouluttajista muodostuva tarkastustiimi. Useimmiten suoraan venepäällikkötenttiin osallistuvat seuran jäsenet ovat kokeneita veneilijöitä, joilla on tarve hakea kansainvälinen huviveneenkuljettajan kirja. Tämä taso on myös perusvaatimus kouluttajakursseillemme.
Vesilläliikkujan sää – uusi säämateriaali kirjan tueksi seurojen käyttöön
SPV on teettänyt Ilmatieteenlaitoksella tiivistetyn koulutusmateriaalin koulutuskäyttöön. Se esiteltiin Veneilyturvallisuuspäivillä ja löytyy nyt kouluttajien intrasta. Muistathan, että veneenkäsittelyn opetukseen liittyviä hyviä kuvia Ivar Dedekamin Veneilytaito-kirjasta on tuotettu käyttöösi, ja ne löytyvät myös kouluttajien intrasta.

***

Utbildarkurser våren 2017 (på finska):
Veneilykouluttajakurssi 28.-29.1.2017
Veneilykouluttajakurssi 4.-5.3.2017
Veneilykouluttajakurssi 8.-9.4.2017

Dessutom ordnas praktisk utbildning till sjöss för seglingsutbildare, preliminärt datum 10.5.

MOB-utbildningen för kommodorer fortsätter
Också om vi inom förbundet skolar utbildare, besiktningsmän, tävlingsfunktionärer och ledare för barn- och ungdomsverksamhet har även kommodorerna ett ansvar för föreningsmedlemmarnas kunnande och säkerhet.  MOB- utbildningen består av en bassängdel och en grupparbetssession. Denna utbildning erbjuds primärt åt medlemsföreningarnas kommmodorer. Utbildningen sker i Meriturvas anläggning i Lojo och den är gratis. Som skolningsdag kan Du välja antingen onsdagen 1.2 eller lördagen 11.3.

Skriftliga  examina
SBF har förnyat  examensfrågorna detta år. Ni kommer väl ihåg, att föreningens utbildare kan ordna teoritenter när som helst enligt sin egen tidtabell och föreningens önskemål. Svaren granskas på SBF:s kansli – avsikten är att på det sättet skapa en enhetlig linje för bedömningen. Granskningen görs av ett team, bestående av förbundsutbildare. De föreningsmedlemmar, som går direkt till fartygschefstenten är ofta erfarna båtförare, som behöver det internationella förarbeviset för nöjesbåtar. Den nivån utgör också baskravet för våra utbildarkurser.

Nytt material  om meteorologi för föreningarna som stöd för undervisningsboken Vesilläliikkujan sää
SBF har låtit Meteorologiska institutet göra ett komprimerat utbildningspaket som stöd för undervisningen. Materialet presenterades på sjösäkerhetsdagen och finns nu på utbildarnas intra-sidor. Kom ihåg att det finns fina bilder om båthantering, kopierade ur Ivar Dedekams bok, som Du kan använda. De finns också i utbildarnas intra.


SPV:n toimisto muuttaa Lauttasaareen!

SPV:n toimisto muuttaa Espoosta Lauttasaareen.

SPV palvelee maanantaista 9.1.2017 alkaen osoitteessa Särkiniementie 5 (5. krs), 00210 Helsinki. Toimisto on suljettu 2.-6. tammikuuta.

Pahoittelemme muutosta mahdollisesti aiheutuvia viivästyksiä.

Katso uuden toimiston tarkka sijainti kartalta.

***

Kansliet flyttar till Drumsö!

SBF:s kansli flyttar från Esbo till Drumsö. Från måndagen 9.1.2017 betjänar SBF på adressen Mörtnäsvägen 5 (5. vån), 00210 Helsingfors. Kansliet är stängt 2-6 januari.

Vi beklagar eventuella förseningar på grund av flyttningen.

Se kansliets exakta adress här.


Hallituksen puheenjohtajana jatkava Samuli Salanterä: ”Kaavaillun veneveron vaikutukset tulevat yllättämään päättäjät”

Suomen Purjehdus ja Veneily ry:n uusi liittohallitus vahvistettiin tänään syyskokouksessa Kuopiossa. Erovuorossa ollut hallituksen puheenjohtaja Samuli Salanterä valittiin jatkamaan kolmannelle kaksivuotiskaudelle.

Uusiksi liittohallituksen jäseniksi valittiin Katja Rytkönen Turusta, Antti Kaipainen Savonlinnasta ja Jyrki Santaholma Espoosta. Puheenjohtajan lisäksi erovuorossa olleet espoolaiset Henrik Andersson ja Jari Lehtonen valittiin jatkamaan. Liittohallituksessa jatkavat myös Jan Feodoroff Helsingistä, Jan Jansson Kuopiosta, Esa Vahtera Naantalista sekä Freyr Riska ja Harri Sane Espoosta.

- Olen varsin tyytyväinen syysliittokokoukseemme, jossa kävimme läpi tulevan vuoden toimintaa usean seuran edustajan kanssa. Tällä hetkellä yksi suurimmista huolenaiheista veneilijöiden ja liiton keskuudessa on kaavailtu venevero, Salanterä kertoi.

- Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella venevero ei tule täyttämään hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta eikä edes taloudellisia tavoitteita. Lisäksi veron vaikutukset voivat olla yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti yllättävän negatiiviset. Näyttää siltä, että kaavaillun veneveron vaikutukset tulevat yllättämään poliittiset päättäjät. Toivottavasti he ymmärtäisivät, ettei Suomen taloutta pelasteta kotimaista kulutusta ja työllisyyttä kurittamalla.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry toteutti kyselytutkimuksen, jonka tulokset kertovat paljon: noin 95 prosenttia 914 vastaajasta vastustaa veneveroa ja on sitä mieltä, ettei verolle ole perusteita. Parhaimmillaan yhteen kysymykseen tuli jopa 270 avointa perustelua. Kyselystä tulee vahvasti ilmi veneilijöiden huoli veneveron seurauksista ja harrastuksen verottamisesta. Tiivistelmä kyselyn tuloksista tullaan julkaisemaan mahdollisimman pian.

Lue lisää SPV:n kannanotosta: http://bit.ly/2gh9HeT.

Suomen Purjehdus ja Veneily ry palkitsi lauantaina järjestetyssä gaalassa vuoden 2016 aikana ansioituneita seuravaikuttajia ja urheilijoita. Katso uutinen palkituista täältä.

Kokouksessa valitut toimikuntien/toimintojen varapuheenjohtajat:

Lapsi- ja nuorisotoiminto: Rami Merisaari
Veneilytoimikunta: Tom Tallberg
Veneilyturvallisuus: Lars Ingvall
Kilpapurjehdustoimikunta: Erik Wallin
Koulutustoiminto: Ari Aronniemi

 

HALLITUS 2017:

Puheenjohtaja: Samuli Salanterä
Varapuheenjohtaja: Jan Jansson

Lasten ja nuorten toiminta: Jan Feodoroff
Veneily: Harri Sane
Veneilyturvallisuus: Jyrki Santaholma
Koulutus: Esa Vahtera
Nopeuskilpailu: Jari Lehtonen
Kilpapurjehdus: Freyr Riska
Valmennus- ja huippu-urheilu: Henrik Andersson
Viestintä ja markkinointi: Katja Rytkönen
Järjestötoiminta: Antti Kaipainen

Valitut henkilöt toimivat toimikuntiensa/toimintojensa puheenjohtajina.

***

Samuli Salanterä fortsätter som styrelseordförande: "Den planerade båtskattens konsekvenser kommer att överraska beslutsfattarna"

Segling och båtsport i Finland rf valde ny styrelse på förbundsmötet i Kuopio. Styrelseordförande Samuli Salanterä, som var i tur att avgå, omvaldes för en tredje period.

Till nya medlemmar i styrelsen valdes Katja Rytkönen från Åbo, Antti Kaipainen från Nyslott och Jyrki Santaholma från Esbo. De övriga styrelemedlemmarna, Henrik Andersson och Jari Lehtonen som var i tur att avgå, omvaldes. I styrelsen fortsätter också Jan Feodoroff från Helsingfors, Jan Jansson från Kuopio, Esa Vahtera från Nådendal och Freyr Riska och Harri Sane från Esbo.

- Jag år mycket nöjd med vårt höstmöte, där vi gick igenom det kommande årets verksamhet med representanter för ett stort antal föreningar. För tillfället är den planerade båtskatten ett av de största orosmomenten för förbundet och båtfolket, sade Salanterä.

- Enligt de uppgifter, som har cirkulerat i offentligheten, skulle den planerade båtskatten inte svara mot principerna i god skattepolitik, neutralitet eller ens ekonomiska krav. Dess följder kan bli överraskande negativa både ur samhällelig och ekonomisk synpunkt.Det förefaller som om de  politiska beslutsfattarna kommer att bli överraskade av båtskattens följder. Förhoppningsvis förstår de att Finlands ekonomi inte räddas genom att man stryper den inhemska konsumtionen och det inhemska arbetet.

SBF genomförde en enkät, vars resultat säger mycket:cirka 95% av de 914 personer, som svarade, anser att det inte finns grund för båtskatten. På en öppen fråga kom hela 270 motiveringar till detta. Detta återspeglar  båtfolkets oro för båtskattens följder och beskattningen av fritidsverksamheten. Ett sammandrag av enkätens resultat kommer att publiceras snarast.

Läs mera om SBF:s ställningstagande: http://bit.ly/2gh9HeT.

SBF premierade under lördagens gala föreningsaktiva och idrottare som har utmärkt sig under år 2016. Se nyheten om de premierade här.

Viceordförande för kommitéer och verksamheter:
Barn och ungdom: Rami Merisaari
Båtsport: Tom Tallberg
Sjösäkerhet: Lars Ingvall
Kappsegling: Erik Wallin
Skolning: Ari Aronniemi

STYRELSEN 2017:
Ordförande: Samuli Salanterä
Viceordförande: Jan Jansson
Barn- och ungdomsverksamhet: Jan Feodoroff
Båtsport: Harri Sane
Sjösäkerhet: Jyrki Santaholma
Skolning: Esa Vahtera
Hastighetstävlingar: Jari Lehtonen
Kappsegling: Freyr Riska
Träning och elitidrott: Henrik Andersson
Kommunikation och marknadsföring: Katja Rytkönen
Organisationsverksamhet: Antti Kaipainen

Styrelsemedlemmarna fungerar som ordförande för respektive kommittéer/verksamheter


Kaavaillun veneveron vaikutukset todennäköisesti yllättävät

Suomen Purjehdus ja Veneily ry on huolestunut ilmeisestä tietämättömyydestä tai jopa välinpitämättömyydestä niin sanotun veneveron valmistelussa. Nyt julkisuudessa vahvasti oleva uusi vero ei tule todennäköisesti täyttämään hyvän veropolitiikan periaatteita, verotuksen neutraalisuutta eikä edes taloudellisia tavoitteita.

Venevero kohdistuu vahvasti vaatimattomaan yhteysvene- tai kalastuskäytössä olevaan venekalustoon. Tavoitellun tuoton saaminen voi johtaa kohtuuttomaan verorasitukseen, jolloin veron hallinnointi aiheuttaa suppean ja huonosti selvitetyn veropohjan vuoksi yllättävän suuria kustannuksia. Samalla verotus kohdistuu yhteen toimialaan ja voi vaikuttaa negatiivisesti alan työllisyyteen. Veneily on maassamme koko kansan liikuntaa ja valtiovallan tulisi enemmin tukea sitä kuin kurittaa. Maamme venekanta on hankittu jo verotetuilla tuloilla, veneistä on maksettu arvonlisävero ja niiden käytöstä valtio kerää polttoaineveroa. Kaavailtu venevero voi aiheuttaa valtiolle kokonaisuudessa tulokertymän laskua.

Hyvän verotuksen periaatteet eivät täyty

Verotuksen päätehtävä on julkisten menojen rahoittaminen. Verotuksen neutraalisuus tarkoittaa säännösten yksikertaisuutta, kansalaisten yhtäläistä tasapuolista kohtelua ja vähäisiä mahdollisuuksia verojen välttämiseksi. Veropolitiikan tulisi kannustaa talouden positiivista kehitystä. Veropohjan tulee olla laaja ja veron määräytymiselle pitää olla selkeät perusteet. Tehokkuusperiaatteen mukaan verotuksen toimittaminen, veronkanto, ei saisi olla kustannuksiltaan verotuloon nähden liian kallista. Yksittäisiin toimialoihin kohdistetut toimenpiteet eivät ole hyvän veropolitiikan mukaisia.

Venevero ei täyttäisi mitään näistä hyvän verotuksen periaatteista.

Hankala valvoa

Maassamme ei ole luotettavia rekistereitä veneistä. Aikaisemmin venerekisterien pito kuului maistraateille. Vuonna 2014 rekisterit siirrettiin Trafille. Rekisterit ovat muodostuneet aikojen kuluessa veneen omistajien omista ilmoituksista ja tietojen oikeellisuuksien tarkistaminen ei ollut kovin tarkkaa. Myytyjä tai tuhoutuneita veneitä ei ole välttämättä poistettu rekistereistä ja siksi sama, eri maistraattien alueille edelleen myyty vene, voi esiintyä rekistereissä eri rekisteritunnuksilla useaan kertaan. Tehtyjä moottorien vaihtoja ei ole välttämättä päivitetty rekisterinpitäjälle.

Trafin vesikulkuneuvoreksiterissä oli 30. kesäkuuta 2016 yhteensä 203 944 vesikulkuneuvoa, joista 185 548 moottorivenettä, 13 967 purjevenettä ja 4 429 nimikkeellä muut.

Järjestäytyneen veneilyn eli Suomen Purjehdus ja Veneilyn jäsenseurojen rekistereissä oli 8. syyskuuta 2016 yhteensä 25 196 venettä, joista 14 335 moottorivenettä ja 10 861 purjevenettä.

Purjeveneiden osalta Trafin rekisteri lienee suhteellisen ajan tasalla, mutta moottoriveneiden kohdalla voidaan hyvin kysyä, kuinka paljon rekisterissä on ns. haamuveneitä. Näiden verottaminen tai epäselvissä tapauksissa verottamatta jättäminen ei ole kestävää veropolitiikkaa.

Maassamme myytiin vuonna 2015 rekisteröitäviä veneitä 3 685 kpl, joista yli kahdeksan metriä pitkiä moottoriveneitä noin 50 kpl ja purjeveneitä 23 kpl.

Näitä lukuja tarkastelemalla voimme todeta, että maassamme on arviolta alle 50 000 hieman isompaa katettua venettä. Näidenkin veneiden keskimääräinen arvo lienee alle 10 000 €/kpl. Merkittävä osa rekisteröidyistä veneistä on kalastuksessa ja yhteysveneinä käytettäviä ns. pulpetti- ja puolikannellisia moottoriveneitä.

Rekisterit eivät ole ajan tasalla, niissä on paljon virheellistä tietoa ja tyypillinen suomalainen vene on lyhyillä retkillä tai kalastuksessa käytettävä pulpettivene.

Vesikulkuneuvorekisteriin pitää ilmoittaa runkopituudeltaan vähintään 5,5 metriä pitkät purje- tai moottoriveneet. Vesikulkuneuvot tulee merkitä rekisteriin myös silloin, kun valmistajan ilmoittama moottoriteho on yli 20 hevosvoimaa. Ahvenmaalla rekisteröinnin pituusraja on 24 metriä tai 20 hevosvoimaa perämoottoreissa ja 50 hevosvoimaa sisämoottoreissa.

Ahvenanmaalla käytössä olevat erilaiset perusteet veneiden rekisteröinnille johtavat siihen, että heillä venerekisterissä ei ole suurinta osaa purjeveneistä eikä hidaskulkuisista sisämoottoriveneistä. Verotuksen tasapuolisuusperiaatteen mukaan vastaavia veneitä ei ilmeisesti voida verottaa Manner-Suomessa.

Alhaiset veron tuotot

Kaavaillun veron tuoton on ilmeisesti ajateltu muodostuvan erityisesti isojen, ehkä koneteholtaan suurien veneiden maksuista. Nyt näyttää hyvin mahdolliselta, että kyseiset veneet siirtyisivät jatkossa ulkomaisten, erityisesti tätä varten Viroon perustettavien, yhtiöiden omistukseen. Samalla kyseiset veneet talvisäilytettäisiin jatkossa Virossa ja niillä tehtäisiin kesäisin retkiä Suomen rannikolle. Tällä kehityksellä voi olla negatiivinen vaikutus suomalaiselle venetelakkatoiminnalle ja venealalle. Juuri näillä suuremmilla veneillä on telakkatoiminnassa työllistävää vaikutusta. Pienemmät veneet säilytetään kuntien ja veneilyseurojen telakointialueilla tai kotipihoilla. Näiden veneiden huolto- ja kunnostustoimet tehdään monesti itse osana harrastusta. Tämä hyvin todennäköinen skenaario voi johtaa veneveron entistä suurempaan epätasapuolisuuteen.

Ruotsissa kokeiltiin veneveroa, mutta veron tuotto jäi niin alhaiseksi, että siitä päätettiin luopua. Maamme venekanta on huomattavasti vaatimattomampaa kuin ruotsalaisten. On hyvin epätodennäköistä, että vero tulisi onnistumaan Suomessa.

Uusien vaikeasti valvottavien, tuotoltaan epävarmojen ja perusteiltaan haasteellisten verorasitteiden sijaan mielestäni olisi syytä miettiä, miten voisimme edistää työllisyyttä, saaristomatkailua sekä suomalaista venealaa ja saada tätä kautta kokonaisuudessa suuremman verokertymän. Venevero ei ole linjassa hallituksen normipurkutalkoiden kanssa, vaan tulee synnyttämään tavallisessa kansassa epätietoisuutta ja jopa katkeruutta.

Toivottavasti poliittiset päättäjät ymmärtäisivät, ettei Suomen taloutta pelasteta kotimaista kulutusta ja työllisyyttä kurittamalla.

 

Samuli Salanterä
Liittohallituksen puheenjohtaja
Suomen Purjehdus ja Veneily ry
044 505 5005


Lisää kouluttajia seuroihin

Tunnetko itsesi kouluttajaksi? Teetkö jo nyt töitä oppimisen ja koulutuksen parissa?

Moneen seuraan kaivataan lisää kouluttajia. Teemme syksyllä suunnitelmaa seurojen kouluttajakursseista ja toivomme myös kentältä suoria viestejä koulutukseen liittyen. Jos olet hakenut viime vuosina itsellesi kansainvälisen huviveneenkuljettajankirjan ja sinulla on osaamista ja motivaatiota, jonka pohjalta voisit aloittaa seurasi kouluttajana, ole rohkeasti yhteydessä SPV:n koulutustoimintoon. Seurat esittävät vuosittain kursseille kouluttajia ja SPV kouluttaa ja tukee seurojen koulutustoimintaa järjestämällä tapahtumia ja uudistamalla koulutusmateriaaleja.

Seuran kouluttaja voi järjestää SPV:n koulutusohjelman mukaisia kursseja omassa seurassaan tai yhdessä naapuriseurojen kanssa. SPV:n koulutusohjelmassa on kaksi koulutustasoa: 1-taso veneilijä ja 2-taso venepäällikkö. Kaikissa SPV:n kursseissa painotetaan vahvasti käytännön osaamista. Siksi niihin sisältyy teoriaopetuksen lisäksi aina käytännönopetus. Tutkintosuoritus edellyttää aina käytännön taidon osoittamisen.

SPV:n tavoitteena on, että kaikissa seuroissa tai seurayhteisöissä on mahdollista kouluttaa kaikki seuroihin liittyvät uudet kokemattomat veneilijät.

Lue lisää koulutustoiminnasta.

***

Föreningarna söker utbildare

Känner Du för att jobba med utbildning? Har du kanske redan nu utbildning och inlärning som yrke eller hobby?

Många föreningar söker nya utbildare. Under höstens lopp planerar vi de kommmande utbildarkurserna och vi hoppas också på att få feedback från föreningarna om utbildningsfrågor. Om du under de senaste åren har skaffat ett internationellt förarbevis för nöjesbåt och om du har kunnande och motivation att jobba som utbildare i din förening, ta då kontakt med SBF:s skolningsansvariga. Föreningarna anmäler varje år utbildare till kurserna. SBF ansvarar för utbildningen och stöder föreningarnas utbildningsverksamhet genom att anordna olika evenemang och genom att förnya utbildningsmaterialet.

Föreningens utbildare kan ordna kurser enligt SBF:s program inom den egna föreningen eller tillsammans med grannföreningarna. I SBF:s program finns två nivåer: nivå 1 – besättning och nivå 2 – befälhavare. I alla SBF:s kurser betonas praktiskt kunnande. Därför innehåller de alltid praktik, inte enbart teoriundervisning och samma gäller för examina.

SBF:s målsättning är att alla föreningar eller föreningsgrupper har möjlighet att utbilda alla de nya medlemmar, som saknar praktisk erfarenhet av att röra sig på sjön.


TERVETULOA KAUDEN PÄÄTTÄJÄISVIIKONLOPPUUN!

Toivotamme kaikki veneilijät ympäri Suomen lämpimästi tervetulleiksi SPV:n seurapäivään, kauden päättäjäisgaalaan ja syysliittokokoukseen 19.–20. marraskuuta 2016.

Kokoontumispaikkana toimii Kallaveden kauniissa järvimaisemissa, Euroopan suurimman sisäveden rannalla sijaitseva hotelli Scandic Kuopio (Satamakatu 1, 70100 Kuopio).

Viikonlopun ohjelma on laadittu tällä kertaa totuttua sosiaalisemmaksi. Mielenkiintoisen luennon, gaalan ja asiapitoisen kokoustamisen lisäksi vierailla on mahdollisuus tutustumiskäynteihin ja rentoon yhdessäoloon.

Päättäjäisviikonloppu alkaa lauantaina lounaalla kello 12, jonka jälkeen Julia Ormio pitää hyödyllisen luennon yhdistyksen hyvästä hallintotavasta. Luennon jälkeen bussit vievät meidät tutustumaan Bella-tehtaisiin ja veneenrakennuksen koulutukseen. Ekskursio päättyy Kuopion Pursiseuran tukikohtaan Pirttiniemeen, jossa nostamme yhteisen maljan.

Lauantai huipentuu gaalaan, jossa juhlistamme kauden kirkkaimpia saavutuksia mitä parhaimmassa seurassa. Luvassa on palkintojenjako, kolmen ruokalajin illallinen sekä elävää musiikkia Wanhat Herrat -yhtyeen tahdissa.

Sunnuntaina SPV:n hallituksen kokouksen jälkeen on syysliittokokous, jossa tehdään lajiliittomme kannalta merkittäviä päätöksiä tuleville vuosille. Liittokokoukseen voivat osallistua seurojen valtuuttamat henkilöt.

 

OHJELMA:

KLO LAUANTAI 19.11.
12-13 Lounas
13-14 Luento: Yhdistyksen hyvä hallintotapa,

Julia Ormio

14-17 Ekskursiot:

Bella-tehtaat

Savon ammatti- ja aikuisopisto

Pirttiniemi

19- Kauden päättäjäisgaala
KLO SUNNUNTAI 20.11.
9-10 Hallituksen kokous
10-10.45 Ilmoittautuminen liittokokoukseen (valtakirjojen tarkastus)
11- Syysliittokokous

 

 

MITEN KUOPIOON?

Kuopioon pääset kätevästi junalla, bussilla, lentokoneella tai autolla. Riippuen toki siitä, mistä tulet.

Katso hinnat ja aikataulut:

https://www.vr.fi/cs/vr/fi/etusivu

http://www.onnibus.com/fi/index.htm

https://www.matkahuolto.fi/fi/

https://www.finnair.com/fi/fi

 

PÄÄTTÄJÄISVIIKONLOPUN HINNAT:

Lauantain seuratapahtuma ja lounas yht. 32,50 € (sis. ekskursion bussikuljetukset)

Lauantain iltagaala (sis. illallinen) 52,50 €

 

VARAA HUONE Scandic Kuopiosta: p. 017 195 22 11, kuopio@scandichotels.com

 

ILMOITTAUDU MUKAAN seuratapahtumaan, päättäjäisgaalaan ja syysliittokokoukseen. Ilmoittauduthan 4. marraskuuta mennessä.

Liittokokouskutsut lähetetään seuroille postitse viimeistään 28. lokakuuta.

 

Merkitse viikonloppu kalenteriisi ja suuntaa kohti Savon sydäntä!

 

Lisätietoja: toimisto@spv.fi, p. 040 834 3407

 

Kurkkaa viime vuoden iloisiin tunnelmiin.  Kuva: Helmi Hollo

 

Pirttiniemi on Kuopion Pursiseuran upea kotisatama, jossa on lähes 400 venepaikkaa. Kuva: Petteri Mussalo