Vuokraveneellä lämpimille vesille
Veneilyseuroilla yhä vahva rooli
Vaimoni luki Göran Schildtiä ja minä Dunckerin Peraa, haaveita lämpimistä vesistä. Vaikka olem mekin pitkän linjan veneilijöitä, lämpimille vesille seilaamaan lähteminen vain tuntui niin haastavalta. Haastetta ei vähentänyt se, että venelehtien tarinoissa kerrottiin useimmiten maailmanympäripurjehtijoista tai muuten vain perusveneilijän näkökulmasta ”hardcore”-touhusta, vuosien mittaisista reissuista, joille lähteäkseen piti luopua koko siihenastisesta elämästä.
Mutta niin vain löysimme itsemme istumasta Kroatiassa Splitin Marina Kastelan terassilla odottelemassa vuokraveneen luovutusta. Matka meni kyllä ihan turistina, vaikka muodollisesti olinkin veneen kippari, viralliselta kipparilta kun olijäänyt vaadittava kv-kirja Espooseen, mutta minulla se oli. Ei se maailmanympäripurjehdus ollut, mutta me ihastuimme ja kipinä syttyi.
Siitä se sitten lähti ja jäimme koukkuun. Huomasimme, että tämähän on ihan samanlaista hommaa kuin kotonakin. Eroja toki oli, että aurinko paistoi, tuuli puhalsi lämpimästi ja veneenä oli hieno muutaman vuoden ikäinen purjevene. Vene, joka useimmille on vain haave.
Lisäksi oli syvät vedet, joissa on helppo navigoida, paljon luonnonsatamia, ankkuri- ja poijulahtia, kylien ja ravintoloiden laitureita sekä täyden palvelun satamia. Palvelu pelasi joka paikassa ja perustaidoilla pärjäsi.
Innostus tarttuu
Seuravan reissun järjestimme itse, eikä se ollut sen vaikeampaa kuin minkä tahansa lomamatkan järjestäminen. Nyt järjestämme reissuja myös muille. Veneilyseuroille purjehduslomat ovat mainio juttu. Vaikka oma seuramme on moottorivenekerho, on sen jäsenistöstä löytynyt innostusta lähteä kanssamme laajentamaan veneilijän tajuntaa. Vuosi vuodelta venemäärä on kasvanut, pätevyyksiä on hankittu (kansainvälinen huviveneenkuljettajakirja, VHF), pidetty infoiltoja ja suunniteltu.
Veneet varaamme useimmiten jo marras-joulukuussa , sillä aikainen varaaja saa mitä haluaaja myös ennakkovaraajan edut. Lopputalvi fiilistellään, tutustutaan kohteisiin netin kautta ja luetaan pilottikirjoja.
Voisinko minäkin?
Päätöksen tekeminen on varmasti kaikkein vaikein asia. Kun se on tehty, loppu onkin sitten aika lailla käytännönläheistä hommaa. Porukan kasaaminen on toki oma haasteensa, mutta pienelläkin porukalla voi mennä. Ensi kesänä purjehdimme vaimoni kanssa kahdestaan kaksi viikkoa isompien porukoiden reissujen välissä.
Varaa vene
Varaa vene suoraan netistä tai käyttämällä jotain suomalaista charteryhtiöiden agenttia. ltse tietenkin suosittelen agenttia. Etuna on se, että agentti näkee etsimisen vaivan ja kaivaa tuhansien veneiden ja satojen yhtiöiden tarjonnasta sinulle sopivia veneitä. Myös maksuliikenne hoituu kätevästi ja saat asiantuntijalta apua kaikenlaisiin mieltä askarruttaviin kysymyksiin.
Kuin veneilyviikolle lähtisi
Lentoliput järjestetään itse. Loppu onkin sitten perusveneilyviikon järjestämistä sillä erolla, että rannassa odottaa siisti ja huollettu vene. Kassit sisään, paikallisesta kaupasta ruoka- ja juomatarvikkeet mukaan ja merelle. Veneessä on aivan kaikki muu tarvittava kännykkää ja useimmiten Wifiä myöten. Kännykkään saa säätietoja ja huoltoneuvontaa ympäri vuorokauden. Helppoa kuin heinän teko!
Teksti: Iiro Suksi
Aloittaisinko kilpaveneilyn?
Aloittaisinko kilpaveneilyn?
Kilpaveneily on vauhdikas, turvallinen ja mukaansa tempaava harrastus niin tytöille kuin pojille .
Veneurheilun erityispiirteenä on, että tytöt ja pojat kilpailevat samoissa sarjoissa ja kilpailuluokissa. Laji on usein koko perheen yhteinen harrastus. Harrastamisen voi aloittaa jo 7-8-vuotiaana uudesta SJIO-luokasta Muissa luokissa kuljettajan ikä määrittelee, milloin kilpailemisen voi aloittaa. Lajiin pääsee hyvin mukaan myös hieman vanhempana.
Rataveneilyssä GT15-luokka on tarkoitettu 10-15-vuotiaille. GT30-luokkaan pääsee 14-15-vuotiaana, yläikärajaa ei ole. V60 Offshore -luokan voi aloittaa ensin kartturina ja 15 ikävuoden jälkeen kuljettajana.
Lajikoulutus keskittyy taitojen harjoittamiseen sekä turvalliseen harjoitteluun. Leireillä opitaan perusteet omatoimiseen harjoitteluun sekä kilpailutoimintaan. Turvavarusteina ovat liivit, kypärä sekä ajohaa larit.
Seurojen, liiton ja tiimien järjestämät tutustumispäivät ovat hyvä tapa kokeilla ja tutustua kiinnostavaan lajiin. Lajikokeiluita pyritään pitämään SM-kilpailupaikkakunnilla sekä erillisinä kokeilupäivinä eri puolilla Suomea.
Kilpaveneily on edullisempaa kuin moni luulee. Esimerkiksi useimmat seurat ja tiimit tarjoavat aloitteleville harrastajille kalustoa, jota voi lainata harjoitteluun sekä kilpailuihin. Myös kilpailumaksut ja lajiliiton lisenssi ovat yleisesti ottaen edullisia.
Koneet ovat vakiotehdaskoneita, joiden huollon ja säätämisen on helppo oppia. Veneen runko on vakio, joka vaatii pesua ja vahausta. Tiimit ja seurat auttavat runkojen huollossa.
Vuonna 2017 SPV:ssä käynnistyy Kilpa veneily tutuksi -ohjelma nuorille. Ohjelma sisältää lajikok eiluja, messuesittelyitä sekä harrastamisen perusohjeita liiton koti sivuilla.
Katso lajiesittelypäivät, tiimien tietoja ja tutustu lajiin verkkosivuillamme osiossa kilpaveneily.
Teksti: Mika Hollo
Kuvat: Helmi Hollo
Veneilyseuroilla yhä vahva rooli
Veneilyseuroilla yhä vahva rooli
Suomi on tuhansien järvien ja pit kän merenrannikon maa. Vesillä liikkumista tai ainakin sen vaaroja opetetaan kouluissa. Lähes jokaisella kesämökillä on vene, vaikka mökki ei olisi edes rannalla. Suomi on ainoita valtioita, jonka kaikki satamat saavat jääpeitteen normaalina talvena. Lähes puolet vuodesta vesistömme soveltuvat retkiluisteluun ja pilkkimiseen . Kansakuntana olemme tottuneet elämään veden äärellä, mutta vesiurheiluun olosuhteet eivät ole aivan ideaaliset. Tästä huolimatta maamme on kansainvälisessä kilpapurjehduksessa erittäin vahva suorittaja.
Maamme ensimmäinen urheiluseura oli 1856 perustettu Segelföreningen iBjörneborg BSF. Purjehtimisesta tuli 1800-luvun lopulla hyötyliikkumisen lisäksi vapaa-aikaan liittyvä harrastus. Paikallisten seurojen veneiden välillä järjestettiin kilpailuja, mutta erityisesti seurojen välillä järjestettävät kilpailut herättivät tarpeen yhteisistä kilpailusäännöistä. Vuonna 1894 neljätoista purjehdusseuraa julkaisi yhteisen venekalenterin ”Finlands Segelföreningar Vuonna 1899 Suomessa oli 31 purjehdusseuraa.
Purjehdus oli mukana olympialaisissa ensimmäistä kertaa Pariisissa vuonna 1900. Kilpapurjehdussäännöissä ja veneiden mittaamisessa oli niin kansainvälisesti kuin Suomessakin paljon erimielisyyttä ja näin ollen Lontoossa pidettiin 1906 kansainvälinen konferenssi, joka vahvisti yhä mR-veneiden suunnittelussa käytössä olevan Meter Rulen. Samalla päätettiin, että jokaista osallistuvaa maata edustaa jatkossa kansallinen liitto. Näin tuli maahamme perustettua Suomen Purjehtijainliitto. Samanaikaisesti kiinnostus lajia kohtaan kasvoi ja 1900-luvun ensimmäinen kymmenen vuoden kausi oli niin kansallisen harrastuksen kuin purjehdusurheilun laajentumisen aikaa koko maassamme. Järjestäytynyt veneily maassamme oli syntynyt.
Viime vuosisadan alussa Venäjän vallankäytön kiristyminen eli toinen sortokausi, jota kutsutaan myös routavuosiksi, nosti maassamme voimakkaan kansallisuusaatteen. Tämän innostamana eri alojen yhdistysten perustaminen nähtiin keinona vahvistaa mielikuvaa Suomesta muiden kansojen joukossa. Tässä erityisesti purjehdusseuroilla oli kansallisen heräämisen osalta vahva rooli.
Purjehdusurheilun lisäksi seuratoiminnalla oli vahva yhteiskunnallinen ja sosiaalinen merkitys. Laji ei ollut enää vain muutamien harvojen tavoitettavissa, vaan aktiiviset seurat mahdollistivat lajin pariin pääsyn laajalti maantieteellisesti ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta.
Merkittävää on, että maamme itsenäistyttyä 1917 Suomen lipuksi vahvistettiin keväällä 1918 purjehdusseurojen käytössä ollut siniristilippu. Kaudelle 1919 annettiin asetus purjehdusyhdistysten lipusta ja otettiin käyttöön nykyinen veneilyseurojen lippu.
Purjehdusseuroissa harrastettiin veneilyä laajasti, niin melontaa kuin moottoriveneilyäkin. Moottoriveneiden nopeuskilpailujen yleistyessä perustettiin 1937 Suomen Moottorivenellitto organisoimaan kilpailuja kansallisella tasolla.
Kuten jo sata vuotta sitten on veneily seurojen merkitys niin liikunnan kuin fyysisen ja sosiaalisen aktiivisuuden edistäjinä yhä vahva. Seurojen tarjoama liikunnallinen elämäntapa ja sosiaalinen toiminta ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Vapaaehtoisten tekemä nuorisotyö ja koulutus ovat panostus tulevaisuuteen. Veneilyseuroilla on yhä vahva rooli yhteiskunnassamme.
Teksti: Samuli Salanterä
Merillä 75 kuukautta
Merillä 75 kuukautta
Meretniemet seilaavat maailman merillä reilut kuusi vuotta. Mukana kulkee koko perhe.
Tuomo ja Riikka sekä lapset Aarre, 7, Kerttu, 5, ja Martta, 3, tekevät sen, mistä moni vain haaveilee. Perhe lähti kesäkuussa unelmamatkalleen, jonka aikana he näkevät ja kokevat kaikki valtameret, kuusi mannerta ja 75 maata. Pitkien avomeripurjehdusten aikana korvaamattomana apuna on ystäviä ja sukulaisia. Matka taittuu upean Swan 57:n kyydissä, jossa on kolme hyttiä, kaksi vessaa, salonki ja keittiö. Neliöitä kaunottaressa on 35.
Reitin suunnitteluun Meretniemet ovat paneutuneet huolellisesti. Myötätuulet ja -virrat ovat avainasemassa, mutta kuitenkin siten, että unelmakohteista tingitään mahdollisimman vähän. Reitti kulkee aluksi Välimereltä Cap Verden kautta Brasiliaan. Sieltä perhe suuntaa Etelä-Amerikan ympäri Chilen vuonojen ja jäätiköiden kautta Tyynelle valtamerelle. Eteläisen Tyynen valtameren saarten Fidzin, Tongan, Australian ja Uuden-Seelannin jälkeen he jatkavat Salomonsaarten ja Papua Uuden-Guinean kautta Kaakkois-Aasiaan ja sieltä Sri Lankan kautta Intian valtamerelle. Malediivit, Seychellit ja Madagaskar ovat vuorossa seuraavaksi. Niiden jälkeen on aika kiepahtaa Hyväntoivonniemen kautta Atlantille. Amazonasin ja Karibian jälkeen matka jatkuu Yhdysvaltojen itärannikon ja Kanadan kautta Brittein saarille ja lopulta Itämerelle. Suomeen perhe palaa syyskuussa 2022.
Reissaaminen lasten kanssa on suunniteltu niin, että matka toimii myös kuusivuotisena kotikouluna.
– Vanhemmat opettavat, mutta otamme säännöllisesti yhteyttä myös opettajiin Suomessa. Hyödynnämme perinteisten koulukirjojen lisäksi digitaalista oppimista. Meillä on käytössä paljon erilaisia oppimis- ja arviointityökaluja, joista osaa voimme käyttää merellä ja osaa silloin, kun olemme verkkoyhteyden päässä. Sidomme oppimisen vahvasti niihin maihin, paikkoihin ja kulttuureihin, joissa käymme. Se on ilmiö pohjaista oppimista puhtaimmillaan.
Entäpä sitten vanhempien keskinäinen aika? Milloin Riikalla ja Tuomalla on aikaa toisilleen?
– Ainakin näin aluksi kahdenkeskinen aika jää vähäiseksi, koska lapset ovat niin pieniä. Lasten mentyä nukkumaan istumme kannella, ihailemme luontoa ja suunnittelemme matkaa eteenpäin.
10 kysymystä matkanteosta
- Hei Tuomo Ja perhe, missä olitte elokuun lopussa? Entä lokakuussa ja jouluna?
Elokuussa olimme ltaliassa ja Maltalla. Lokakuussa Balcaarcilla (Espanja) ja jouluna Kanarian saarilla.
- Mistä saitte idean lähteä purjehtimaan kuudeksi vuodeksi?
Naiivista teinipojan unelmasta kasvoi koko perheen hanke ja unelma. Lapset ovat nyt hyvän ikäisiä tällaiseen seikkailuun.
- Mikä valmistautumisessa oli haasteellisinta?
Irrottautuminen normaalista arkielämästä, kaiken pakkaaminen ja uskominen siihen, että tämä todella tapahtuu.
- Millä kriteerelllä teitte reittisuunnltelman?
Osa paikoista on valittu postikorttimielikuvan perusteella, mutta pääosin haluamme hyödyntää myötätuulet ja -virrat.
- Mikä on ollut tiukin tilanne tähän mennessä?
Muutama todella kova ukkosmyrsky on sattunut kohdalle. Kone on reistaillut ja miehistön kesken on tullut sanomista. Ei siis kuitenkaan mitään voittamatonta.
- Millaisia ovat parhaat hetket?
Yöpurjehduksen jälkeinen aamun sarastus ja lasten kanssa juttelu purjehdittaessa.
- Millaista on reissata lasten kanssa?
Lasten kanssa ei tule tylsää. Mahtavat tilanteet ovat todella mahtavia, mutta haasteitakin riittää, kun koko perhe on yhdessä 24/7. Nyt lapset keksivät jo itse tekemistä ainaisen pelaamisen tai leffojen katselun sijaan. Aarre saattaa leipoa keksejä ja tytöt tykkäävät narrata satama-altaan kaloja.
- Hyväntekeväisyyttäkin on matkassa mukana. Millaista?
Osallistumme Tyynellä valtamerellä muutamiin hankkeisiin. Haluamme näyttää, miten upea ja suojelemisen arvoinen on meri, joka kattaa 70 prosenttia maapallosta.
- Mitä maata tai kohdetta odotatte erityisen paljon?
Chilen edustalla sijaitseva vuonoalue kiinnostaa kovasti. Me kaikki odotamme myös snorklailua koralliatolleilla. Madagaskar kiinnostaa kiehtovan ja ainutlaatuisen luontonsa vuoksi.
- Neuvosi ihmiselle, joka haaveilee maailman kiertämisestä purjehtien.
Menkää, tehkää, päättäkää, lähtekää. Se on mahdollista.
Teksti: Tiina Usvajoki
Kuva: Tuomo Meretniemi